7. luukku - ruokinta

Joulukalenterin toivepostauksiin kuului pieni ruokintakatsaus. Here you go, honey bunnies!

Perusruoka on suomalaiseen tapaan heinä. Tällä hetkellä tarkkaan ottaen maitohapolla tehty erinomainen säilöheinä. Heinä on pieneen talliin sopivissa minipyöröpaaleissa, joilla on painoa 50-60kg ja joita on helppo käsitellä ilman apuvälineitä myös yksin. 

Kurre 1,5kg - 1,5 kg - 2 kg

Leevi 3 kg - 3 kg - 5 kg

Punnitsen seuraavan päivän heinät omiin kasseihinsa illalla valmiiksi, jotta aamun ja päivän ruokkijan ei tarvitse aloittaa punnitsemisesta. Näiden kolmen ruokintakerran lisäksi iltapäivällä tallilla olija antaa liikutuksen jälkeen molemmille hiukan natusteltavaa, suurinpiirtein kilon verran. Tällöin Kurren päivittäinen heinämäärä on noin 6kg ja Leevin 12kg. Leevi saa heinää niin paljon kuin se suostuu syömään, kun taas Kurren heiniä on pakko rajoittaa, sillä se syö itsensä kuoliaaksi, jos saa tilaisuuden. Kurrea on yritetty vapaalle heinälle, mutta se ei todellakaan toimi tämän ahmatin kohdalla.

Väkirehuna syötän molemmille kauratonta, suomalaista Criollo Full-täysrehua. Kurre söi ennen Krafftia ja kauraa, mutta Leevin tullessa vaihdoin molemmat syömään Criolloa ja olen enemmän kuin tyytyväinen. Kurre on jonkin verran hangannut häntäänsä, mutta hankaaminen loppui heti kauransyötön loputtua. Leevi saa täysrehun lisäksi proteiinilisää Racing Proteinilla ja Kurre lisäkivennäistä Marstall Forcen muodossa. Leevi saa tarvitsemansa kivennäisaineet täysrehusta syödessään sitä suositusmäärän, mutta Kurren puoli litraa ei riitä yksin täyttämään kivennäistarvetta. Väkirehut meillä syödään kahdesti päivässä, aamuin illoin.

Kurre 

Criollo Full 2,5 dl - 2,5 dl

Marstall Force x - 0,5 dl

Leevi 

Criollo Full 2,5 l - 2,5 l

Racing Protein 0,5 l - 0,5 l

MSM x - 0,5 dl

Perusrehujen lisäksi annan hikoilupäivinä iltaruokien mukana elektrolyyttejä. Leevi saa lisäksi päivittäin MSM:ää erityisesti nivelten vuoksi. Leevi on karsinassa levoton ja kovassa käytössä muuten, joten ennaltaehkäisen kaikin mahdollisin keinoin hevosen ennenaikaista hajoamista.

Kurre saa nappulansa aamuin illoin sellaisenaan, mutta Leevin molemmat ruuat turvotetaan mössöksi. Itse tykkään ajatuksesta, että hevosen tulisi pureskella ruokansa - tämä sankari vain sattumoisin viskelee ruokansa kupista suurimmaksi osaksi lattialle. Alunperin aloin turvottaa ruunan ruuat lähinnä siksi, että se varmasti syö kaiken limaa irrottavan lääkkeensä, eikä viskele jauhetta nappuloiden mukana muualle. Ruuna vain vihdoinkin todella söi kaiken saamansa ruuan eikä kylvänyt sitä lattialle, joten se saa jatkossakin nauttia ruokansa mössömuodossa.

Kausittain pollet saavat esimerkiksi ADE-vitamiinia talvikaudella, B-vitamiinia karvanvaihtoaikaan, mahdollisesti tarvittavat rautakuurit C-vitamiinin kera ja muuta vastaavaa. Pyrin pitämään kuitenkin perusruokinnan yksinkertaisena ja helppona, ilman sataa purkkia ja purnukkaa. Meille selvästi sopii parhaiten kauraton rehu, joten en lykkää väkisin kauraa nenien eteen. Leevi tarvitsee reilusti lisää lihasta, on kohtuullisen kovassa työssä ja kaiken päälle mallia silakka ja ruoka ei tartu, joten sitä on ruokittava varsin runsaalla kädellä. Vastapainona on Kurre, joka lihoo siitä, kun minä syön.