Loistavia uutisia :)

Eilisen parhaat uutiset: katsoin kauhuissani tallilla, että nyt Kurre ontuu pahasti oikeaa takajalkaa. Näin jo mielessäni jalan olevan kuin tukki, hankkarin ja molempien koukistajien 90% repeämät, kinnerpatit, irtopalat ja koko jalan läpi ulottuvan avohaavan, kaikki samassa jalassa samaan aikaan.

Mitä vielä - hain ponin tarhasta ja "ontuminen" oli huonolla pohjalla kävelyä ja molemmat takajalat olivat sulat eivätkä aristaneet! Viivi oli tulossa kävelemään ponilla ja laitoin sitä Viiville valmiiksi aikani kuluksi. Kääritään jalat betadinekääreisiin vielä pari päivää ja iltaisin pestään betadinella, mutta ilmeisesti selätettiin jalkapöpö paljon nopeammin kuin uskoin sen tapahtuvan :) Jos jalat pysyvät tässä kunnossa, pakataan poni joko viikonloppuna tai ensi viikolla autoon ja pörrätään maneesille vähän irtohyppäämään ja otetaan mahdollisesti ekat laukkaharjoitukset liinassa. Liinassa Kurre on laukannut ennenkin, eli lisätään vain Viivi selkään ja aletaan pikkuhiljaa yhdistää laukkapohkeita hommaan mukaan. Projekti peppulihasten kasvatus alkakoon!

Kurrevauva :)

AtsiUHHHHH!

Melkoinen voittajaolo. Olen jo muutaman kuukauden joka aamu nauttinut monivitamiineja ja 100ug D-vitamiinia, mutta siitä huolimatta olen hommannut flunssan jostakin! Pääasia, ettei kuume nouse, sillä huomenna illalla hypätään Shockin kanssa Carlin valmennuksessa. Viikko alkaa paremmin kuin luulin vielä eilen, sillä tilipäivähän on jo keskiviikkona (olin koko ajan siinä uskossa, että vasta perjantaina) ja sovitettavan satulan pitäisi tulla tänään. Toivon kovasti, ettei se käy huvin vuoksi Turun kautta kuten Porin paketit yleensä aina, vaan hurruttelisi reippaasti suoraan Poriin jotta voisin hakea sen heti koulun jälkeen kainalooni. Hyppäisin mielelläni omalla penkillä pikkuhiljaa enkä aina lainaisi :) Olen melko luottavainen sopivuuden suhteen.

Kurreuutisia: sille ei oikein sovi tämä niinsanottu sairaslomailu eli kävelykuuri. Otin eilen neidin naruun ja marssimme muutaman kilometrin lenkin saadaksemme takajalat sulamaan. Ensin vedin perässäni vastentahtoista ponia, sitten kiskoin sitä pois pientareilta syömästä ja lopulta yritin peittää kasvoni vastaantulijoiden kohdalla ponin mm. hyppiessä pienesti pystyyn, pukitellessa, vinkuessa ja potkiessa ilmaa. Kurre ei koskaan ole ollut narulenkkien fani, mutta mitäs mokoma ei kuitenkaan kävele kärryjen edessä. Ohjeistin Viiviäkin mieluummin satuloimaan ponin jos käy kävelylenkillä selästä, jos tuo alkaa pelleillä niin onpahan jotain millä pysyy helpommin selässä...

Sitten ehkä mielenkiintoisempiin asioihin;

Arvonnan voittajaksi selvisi Inka Uronen! Onnea, laitan sinulle sähköpostia :)

Ensilumi on maassa :)

Hyvää ja huonoa tälle päivälle. Hyvää ensin, eli aamulla tallille lähtiessä oli 2,5 astetta pakkasen puolella ja yöllä satanut ensilumi. Aamuauringon valossa oli kaunista, kun puut kuurassa ja lunta paikoin... Mitä nyt kesärenkailla köröttelin kohti tallia sopivan verkkaisessa tahdissa. 

Ja huonoa. Epäilin Kurren tekevän impparia takajalkaan ja niinhän se teki. Vettä on tullut niin järkyttävästi, ettei tarhan pohja ole sitä kestänyt vaikka Kurre tarhaakin nyt yksin - säärellä kurarupea ja jalka paksuna. Toki kurarupikin voi jalan turvottaa, mutta tuntui käteen enemmän impparilta. Näyttelijänlahjoja ponilta ei puutu, nimittäin kun häärin tarhassa Kurren ympäriltä, ei sen reppanampaa näkyä olisi hevillä löytänyt. Kun katosin kulman taakse, ilme muuttui ja alettiin kaivella syötävää.

Lisäksi pitäisi kyllä soittaa eläinlääkärisetä Markukselle ja miettiä, pitäisikö Kurrelle syöttää psylliumkuuri. Kurre on varsinainen tarhan nuohoaja ja popsii jokaisen heinänkorren minkä annetaan ja on melkoinen kuraturpa. Oireita ei ole, mutta epäilen silti ponin saaneen syötyä "hiekkaa" eli tässä tapauksessa maata heiniensä mukana. Nyt on hyvä huoltaa kaikki, kun ei ole mitään reissaussuunnitelmia.

Kultainen Viivi lupasi mennä tekemään kunnon kääreen jalkaan yötä vasten, olen itse tänään ja huomenna illat töissä. Lauantai menee 75-raveissa, mutta ravien jälkeen ehdin mainiosti paketoimaan jalan itsekin.

Maneesilla med Janita ja Jade

Eilen ystävällisesti herätin Janitan aamulla ja lähdimme yksissä tuumin hevosten kanssa kohti Kiahan maneesia. Tarkoitus oli vääntää ensin koulua ja ottaa sitten loppuun muutama hyppy jumppasarjalla ja sitten yksittäistä pystyä.

Shock oli kivalla tuulella, ei ihan niin läpi maastolenkin jälkeen mitä olisi voinut toivoa, mutta tuli nopeasti takaisin. Alkuraveissa oli kova kiire alta pois katsomopäädyssä, ilmeisesti katsomossa istuvat ihmiset olivat pelottavia! Pikkuhiljaa poni rentoutui, tosin laukkaa sai ratsastaa aikalailla eteen, poni oli pitkästä aikaa hiukan jäykkä takaa. Vertyi kuitenkin mukavasti ja laukkaa sai alkaa hidastaa ja nenäkin käväisi paristi alhaalla. Ehkä meillä on kesällä hieno peräänanto kaikissa askellajeissa :)

Tehtiin aika perusjuttuja, Janitan mallin mukaan lievää kiemurauraa jolla Shock oli taipuisa kuin kuminauha. Parit pysähdykset ravista, peruutusta, pääty-ympyrää laukassa jotta taipuminen olisi helpompaa. Kun poni toimi, tultiin jumppasarjaa pari kertaa molemmista suunnista. En tiedä mikä tuolla Kiahan maneesissa on, mutta poni oikeasti kuumuu esteitä nähdessään! Ihan kiva asia jos minulta kysytään, korvat olivat hörössä estettä kohti ja hyvin pienellä paineistuksella mentiin hienosti yli. Shock pitää jumppiksen tahdin paljon paremmin kuin minä... Lopuksi hypättiin pari kertaa vielä 80cm yksittäinen pysty ja järkytyin niin pahasti ekasta ylityksestä, että ryssin toisen lähestymisen täysin. Nostin ponin pään ylös ja annoin jalkaa, kunnon ratavauhti ja poni teki niin hienon, vaivattoman ja ilmavan hypyn ettei tosikaan! Olin ihan varma, että niinsanottu ekan esteen kirous iskee ja otetaan puomeja mukaan, mitä vielä! Se oli varmasti parhaita hyppyjä, mitä olen koskaan ponin kanssa hypännyt!

Toinen kerta meni ihan pipariksi, lähestyminen ei onnistunut ja viimeinen puolikas askel otti puomin mukaansa. Meillä ei ollut puominnostajaa, eli alas selästä, puomi ylös ja takaisin kyytiin ja uusi yritys... Joka oli taas todella hyvä! Janita sanoi ponin hyppäävän todella hyvin ja siltä se myös tuntui, ihan kuin este olisi ollut 60cm. Ehkä me aletaan oppia ja se tuntuu hyvältä!

Myös Jadea oli kiva katsella. Janita ratsasti hackamorella ensimmäistä kertaa, Jadelle on tulossa raspaaja ja Janita epäili suun ongelmien olevan syy Jaden kuolaimeen puremiseen. Jade oli kuulemma todella kiva hackamorella, eli oletettavasti veikkaus meni oikein :) Käytiin loppuun vielä loppukäynnit maastossa, Kiahalla on superkivat maastot. Shock oli kokolailla litimärkä hiestä, sillä on hillitön mammuttikarva eli en ihmettele... Se jaksoi kuitenkin hyvin koko treenin, palautuminen vain on hidasta karvan takia. Pitkät, varmaan kilometrin loppukäynnit tekivät taatusti hyvää. :)

Ja taas voi laittaa sormia ristiin... Nimittäin taas tulossa satula sovitukseen! Löysin vihdoin aikaisemmin sovituksessa ollutta Stübben Artusta hieman leveämmän Stübben Siegfriedin, jonka toivon sopivan selkään. Siegfried ei ole flättäri, eli todennäköisesti kouluvääntökin onnistuu istunnan pahemmin kärsimättä :) Minulla on kuitenkin niin pitkät jalat, etten kovin pitkällä jalustimella voi Shockin kanssa kouluakaan mennä. Ja jos satula sopii, on mun ehkä annettava koti näille suitsille. Kuolasin näitä välittömästi näiden ilmestyessä kuvastoon, eli ruskeat JH Collectionin suitset helmiotsapannalla - pitäähän meillä olla sitten ruskeat suitset ruskean satulan kanssa, jos Siegfried sopii!

Ihana aamu!

Todellinen hyvän mielen aamu! Herätessäni aurinko paistoi täydeltä terältä ja ensimmäinen yöpakkanen oli takana - -4 oli näyttänyt mittari ja ikkunasta katsoessa pihan omenapuut olivat kuurassa! Pika-aamiaisen jälkeen hyppäsin ratsastushousuihini ja suuntasin Shockin luokse maasto mielessä.

Lähdettiin liikkeelle joulunpunaisissa ja marssittiin kohti maastolenkkiä. Aurinko paistoi ja maa oli kuuran peitossa, karvaistakin karvaisempi poni oli innokas liikkumaan ja kävi suorastaan kuumana. Tutkittiin uusia maastopätkiä ja poni oli koko ajan kiihdyttämässä vauhtia. Käveltiin kuitenkin uudet pätkät, tosin yhdellä pätkällä poni pysähtyi kuuntelemaan ja itsekin kuulin melkoista ryskettä edestäpäin, ei kuin ympäri ja paluu takaisin... En halua törmätä hirveen tai vielä vähemmän karhuun ja susiin keskellä metsää. 

Otettiin useampi lyhyt laukkapätkä kun maasto antoi myöten ja poni oli ihan superherkkä pohkeelle. Aurinko ehti mennä pilveen, mutta maaston lopuksi vielä otin kotia lähellä olevalla pellolla molemmat laukat kunnolla läpi, ponilta kun ei tuntunut virta loppuvan. Aloitin vasemmasta ja nenä kävi useampaan otteeseen alhaalla, oikeassa peräänanto pätkittäin! Kunhan laukka tosiaan toimii, me päästään todella tositoimiin myös kouluradoilla :)

Muistakaa myös arvonta!

Se luvattu arvonta :)

Toivon mukaan lukijamäärä ei ole noussut pikku hiljaa vain luvatun arvonnan takia :)

Arvontaan saavat osallistua tällä kertaa rekisteröityneet lukijat ja valittavana on kahdesta palkinnosta;

1. Nimikoitu suora rintaremmi

Nimikoitu suora rintaremmi haluamillasi väreillä. Jos haluat esimerkin lailla kolmannen värin (meillä valkoinen) reunustamaan tekstiä, ei itse teksti ole brodeerattu vaan kankainen, tuo valkoinen reunus on brodeerausta. Meillä valittu valkoinen reunus siksi, että punainen teksti erottuu sinisestä huonosti - esimerkiksi mustavalkoisessa rintaremmissä tekstin reunustus ei ole välttämätöntä. 

Rintaremmi tehdään luonnollisesti tilauksesta, eli toimitusaika on noin kaksi (2) viikkoa.

2. JH Collection satulahuopa

Toisena palkintovaihtoehtona on JH Collectionin koulu- tai yleissatulahuopa koossa full. Kuvassa näkyy värivaihtoehdot, eli joko mariini tai ruskea.

Arvontaan osallistuminen

Jätä osallistumisesi tämän postauksen kommenttiboksiin ja ilmoita siinä nimesi, kumman palkinnon haluaisit voittaa sekä haluamasi väri, rintaremmin kohdalla ilmoita myös brodeerattava teksti sekä kaikki rintaremmiin haluamasi värit, maksimissaan kolme (pääväri, teksti, mahdollinen tekstin reunustus). Älä unohda jättää SÄHKÖPOSTIOSOITETTASI, sillä otan yhteyttä voittajaan sähköpostitse. Rintaremmin kohdalla ilmoita myös, haluatko poni- vai hevoskoon!

Arvonta suoritetaan 28.10. ja osallistua saa kello 22:00 saakka, eli tasan viikko on aikaa osallistua. Arpaonnea! :)

Huono bloggaaja ilmoittautuu

Hengissä ollaan, vaikkei ehkä siltä vaikuta! Koko viikko on mennyt puoliunessa, olen jostain syystä nukkunut todella huonosti ja sen ansiosta ollut päivisin todella väsynyt. En ole viitsinyt enää nukkua päikkäreitä koulusta päästyä ja eilen tein 12 tunnin työpäivän, ensin H&M:llä ja sitten Shellillä... No, rahantuloa ei voi estää! Tänään pitää vielä tehdä pikasiivous ennen töihin lähtöä ja jättää imurointi poikaystäväni harteille.

Tein muuten juuri kanakeittoa, josta tuli hyvää. Pieniä aasialaisvaikutteita yhdistettynä ihan perus peruna-porkkana-sipulilinjaan :)

Kurrelta tosiaan lensi sunnuntain startissa kenkä, tänään saatiin tuoreet popot alle. Laitettiin saman tien hokkikenkään, ettei tule hätä jos yhtäkkiä tuleekin pakkasta... Enpä usko, mutta eipä olla sitten ylityöllistetyn kengittäjän vaivoina mekin. Viivi menee koulunsa jälkeen ratsastamaan ja lupasi hoitaa jalat samalla. Meillä tulee vettä kuin esterin... ja tarhat ovat aivan hirveät. Hevoset seisovat tästä syystä pidempää päivää sisällä (minäkään en viihtyisi ulkona mudassa) ja Kurrella on etujalat alkaneet kerätä nestettä. Käyn huomenna narusta kävelylenkillä ja sunnuntaina voisin yrittää jaksaa lähteä raviradalle, ensinnäkin testaamaan uusitun radan ja ajamaan ihan vaan treeniä. En haluaisi pukea ponille räpylöitä ja snorkkelia kotimetsää varten. Ensi viikko on syyslomaa, jolloin voin aktivoida ponia toivon mukaan monellakin tapaa.

Tiistaina oli Carlin valmennus, johon osallistuttiin Shockin kanssa. Tehtiin kivoja tehtäviä ja sain hyviä vinkkejä, sekä piiskausta ratsastaa kovempaa :) Jätän mielelläni Shockin alitempoon hypätessä ja tehtävien suorittaminen vaikeutuu. Kun ratsastan kunnolla eteen, tehtävät helpottuvat kummasti... 

Aloitettiin ravipuomeilla, joista muutama oli hiukan korotettuina maasta. Shock nosteli koipiaan kiltisti ja tästä jatkettiin kahdelle pystylle, joiden välissä oli 17,5m. Väli tuntui ensin hankalalta sekä itselleni että ponille - jos otin kiinni, tuli puolikas askel, jos ratsastin eteen, Shock valahti esteen oikeaan reunaan. Väli alkoi sujua muutaman toiston jälkeen ja tehtävä vaihtui. Ravipuomit nostettiin pystyksi ja kahdeksi kavaletiksi innariväleillä, pysty keskellä. Oli tosi outoa mennä innaria pitkästä aikaa! Ponille ei tuottanut ongelmaa, kunhan toin sen sisään tarpeeksi reipasta. Tunnin kamalin asia oli kuitenkin valkoinen lankkupysty, joka oli ihan ok niin kauan kun kannattimilla oli vain yksi lankku. Kun lisättiin toinen, luulin hyppääväni sakarat alaspäin olevalla C-kirjaimella... Ponin asento oli pretty much "mikä tahansa oletkin, PYSY SIELLÄ" sen kytätessä lankkua ja hypätessä samaan aikaan. Kertaakaan ei kielletty, kytättiin vain. Lisäksi oli vielä yksittäisenä vinossa okseri, jonka ylityksen  suurin ongelma oli alitempoa hakenut ratsastaja.

Hypättiin lopuksi vielä rataa, lankku - innari - okseri - sarja - lankku. Carli olisi meille nostanut esteitä senhetkisestä 60-70cm korkeudesta, mutta pyysin saada tulla sillä korkeudella lankkuesteen ja hetkellisen itseluottamuksen puutteen takia. Rata meni kivasti, kun minut piiskattiin ratsastamaan eteen ja olin heti valmis sarjalla tykittämään eteen, koska arvasin ponin hidastavan A-osan jälkeen. Tunti oli hyvä ja tehokas ja varmasti mennään uudelleenkin!

1. ponilähtö klo 13:45 B-Ponit ryhmäajo 1640 m 4-v. Ravikauppa.fi - 4-vuotismesta P. 100 e.Hevonen / Ohjastaja Aika Kerroin Palkinto Matka:rata 

1. 4 Kiikku's Neon / Heta Lind 2.09,0 100 € 1640:4 Selostus / Video 

2. 6 Gimma Aria / Viivi Mattinen 2.10,9 x 50 € 1640:6 Selostus / Video 

3. 1 Zenita Dar / Marjukka Mahlamäki 2.15,4 x 30 € 1640:1 Selostus / Video 

4. 3 Smedens Nickita / Anette Silvamaa 2.23,5 x 20 € 1640:3 Selostus / Video 

5. 5 Faner Lawdy / Verna Sankari 2.54,6 x 1640:5 Selostus / Video 

2 Litas Ess / Anastasia Roth Poissa 1640:2 Selostus / Video 

Väliajat: 2.07.0/Kiikku's Neon 2.09.0 

Se meni aikalailla käsikirjoituksen mukaan. Olen tosi tyytyväinen Kurreen! Ekaa kertaa juostiin lyhyistä kilpakärryistä ja ne tekivät mielettömän eron nostaessaan ponia selvästi edessä painopisteen muuttuessa. Etujalat tuntuivat pitävän tahdin huomattavasti paremmin koko ajan.

Lämmityksessä poni oli melkoisen vauhdikas, kuten ylläolevasta kuvasta näkyy. Ollaan vaan ratsastettu viime viikko ja se vaikutti selvästi, koska käyntiaskeltakaan ei otettu kun kopin perästä lähdettiin :) Ensin käytiin radalla kovin kuumana kun isot hevoset tuli takaa ohitse, mutta suurimpien höyryjen päästessä ulos alettiin vähän ravatakin. Ja ihan eri tyylillä mitä pitkistä kärryistä!

Ennen starttia käveltiin kiltisti kokoontumisringissä ja esittelyn jälkeen suunnattiin auton taakse. Kurre yritti hiukan painua vasemmalle ja ohi siivestä, mutta pysyi kiltisti paikallaan kun käskettiin. Kuulin epäilyttävää kilinää lähtökiihdytyksessä ja kenkähän meiltä lensi etujalasta... Kenkä, joka oli tukevasti vielä aamulla kiinni, eikä kilissyt edes kopin perästä lähtiessä! Tutkimattomat ovat kengän tiet, lähtö tapahtui ja matkaan mars. Kuten odotettua, Kiikku's Neon otti keulat, Smedens Nickita sen perään ja sitten me ja Gimma Aria. Nickita laukkasi etusuoralla, jolloin Gimma ja me päästiin ohi ja sen jälkeen tultiin harvassa jonossa loppuun asti, aikalailla käsikirjoituksen eli alustavien veikkausten mukaan.

Kurre teki hyvän startin, pari haparointia jotka oletettavasti johtuivat yllättäen muuttuneesta balanssista. Poni oli tosi hieno ja tähän on hyvä lopettaa ensimmäinen kilpailukausi - seitsemästä startista neljä voittoa ja kaksi kolmosta, ennätykset 2.15,4a sekä 2.18,9 ja 390 euroa rahaa tilillä.

ja vielä lopuksi...

HURRRJA!

Kaikki kuvat (c) Janita

Jännittää!

Joku muu voi hallita hermonsa täydellisesti, mutta minä myönnän tämänpäiväisen startin jännittävän! Eka yhteinen niinsanottu suurkilpailu edessä ja ehdottoman hyviä nelivuotiaita vastassa. Minä lähden kyllä hakemaan ehjää autolähtöä, odottaen kolmatta - viidettä sijaa. Niin kovaa olisi mentävä, jos mielii pärjätä!

Edellisessä postauksessa olleessa mysteerikuvassa on kuin onkin suora, nimikoitu rintaremmi :) Sekin pääsee tänään estradille, eli toivon mukaan in action-kuvaa myöhemmin tulossa!

Myös luvattu arvonta lähestyy, eli ensi viikolla suosittelen pitämään silmät auki.

85cm
(c) Janita Koivumäki

80cm
(c) Janita Koivumäki

Edustustavaraa!

Mikä se on? :)

Eilinen estetreeni

(c) Janita Koivumäki

Eilen pakattiin Jade sekä Shock autoon ja tie vei maneesille. Lisäsin mukanaa härdelliä unohtamalla satulavyön matkasta, eikä kenelläkään tallilaisella ollut tarpeeksi lyhyttä - äkkiä siis hakemaan. Onneksi Shock asuu todella lähellä Kiahan maneesia :)

Shock käyttäytyi hienosti ja käveli mennen tullen empimättä koppiin, kyydissä oleva Jade saattoi auttaa asiaa. Maneesissa oli valmiina neljä estettä, joita päätettiin hyödyntää. Janita rakensi kuvassa näkyvän okserin vielä viidenneksi, Vilma kun ratsasti Jaden Janitan potiessa flunssaa.

Shock oli hieno, peräti kuumui sopivasti ja eteni hyvin. Hiki rouvalle tuli, mutta ei ihme kun muistuttaa valtavaa karvapalloa... Esteiden aloituskorkeus taisi olla 50-60cm tienoilla. Esitettiin sekä Jaden että Shockin kanssa mitä mielenkiintoisimpia hyppyjä... Milloin tultiin lähelle, milloin kauas, milloin matala este pelasti täydellisen laakahypyn. Ratsastaja alkoi tsempata ja ponikin nousta, mitä nyt se tuntui naureskelevan estekorkeudelle. Nostettiin esteet 70-85cm korkeiksi, sarjan A-osa jätettiin matalaksi välin ollessa Shockille huono. Ensimmäinen hyppy 80cm pystylle oli täysi katastrofi, Shock ei noussut lainkaan! Puomit otettiin mukaan ja asenne uusiksi, enemmän pontta ja tempoa laukkaan, pää ylös ja alettiin päästä esteistä yli. 85cm hypättiin suurimmillaan. 

Jäi ihan positiivinen mieli, poni eteni omalla moottorilla ja hyppäsi mielellään. Itse sain taas herätyksen olla tyrkkäämättä viimeisellä askeleella eli odottaa rauhassa ja ratsastaa silti kunnolla eteen, eli vähän on valmistauduttu ensi tiistain Carliin. Josko siellä ei tarvitsisi hävetä :) Kuvia tullee vielä lisää.

4-vuotismestaruus Forssassa 14.10.

1. ponilähtö klo 13:45 B-Ponit ryhmäajo 1640 m 4-v. Ravikauppa.fi - 4-vuotismesta P. 100 e.
# Hevonen / Ohjastaja Matka:rata Autoennätys Tasoitusennätys Voittosumma
1 Zenita Dar / Marjukka Mahlamäki 1640: 1 2.18,9ke 360 €
2 Litas Ess / Anastasia Roth 1640: 2 2.26,6ake 2.26,3ke 155 €
3 Smedens Nickita / Anette Silvamaa 1640: 3 2.11,4ake 2.19,6ke 100 €
4 Kiikku's Neon / Heta Lind 1640: 4 2.14,8ke 274 €
5 Faner Lawdy / Verna Sankari 1640: 5 2.47,7ke 30 €
6 Gimma Aria / Viivi Mattinen 1640: 6 2.13,0ake 2.15,5ke 344 €

Vai että rata yksi... No, listoja kun katsoo, voi sanoa että haetaan toivon mukaan ehjä startti ja saadaan autoennätys, siinä meidän tämänkertaiset tavoitteet :) Kaksi uutta varustettakin tulee olemaan mukana - nimikoitu rintaremmi sekä lyhytaisaiset kilpakärryt, vihdoin. Ensimmäisestä kiitos Suomen Hevostarvikkeelle ja jälkimmäisestä yli-innokkaalle isälle :)

Sataa sataa ropisee...

Käsi ylös, jos olet kyllästynyt syksyyn. Niin olen minäkin, eikä tulevien päivien säätiedotus näytä yhtään sen mukavammalta. Huomenna mukamas paistaisi jopa aurinko, mutta haluan nähdä sen ennen kuin uskon...

Syksystä huolimatta tuuppasin tänään koulua Shockilla. Ilman satulaa, hyvä että suojat sain jalkaan ja suitset päähän. Mutta millaiseksi osoittautuikaan poni! Vettä on tullut niin järjettömästi, että se on saanut pari vapaapäivää. Allani oli tänään heti alusta asti pohkeen edessä oleva ja hyvin töitä tekevä poni :) Tehtiin pitkälti käynnissä, aloittaen perus volteista ja vastataivutuksista ja lopulta tehtiin ihan mukavaa avoakin. Poni toimi koko ajan pienillä avuilla ja oli vaan super. Otettiin myös laukannostoja käynnistä molempiin suuntiin, kaikki yritykset nousi pelkällä sisäpohkeella ja meinasin kuolla onnesta oikeassa laukassa! Poni pyöristi kaulaa ja kirjaimellisesti tunsin kun selkä nousi ja poni polki kunnolla takaa alleen, se oli laukassa REHELLISESSÄ PERÄÄNANNOSSA! Oli pakko ottaa vielä toinen pätkä ja ei, se ei ollut vahinko tai ainakin se toistui uudelleen! Vielä kun saadaan vasen laukka samaan jamaan, olen NÄIN iloinen :) Se satula vaan tarvisi löytää. Fyllasin Shockin wintecin siihen malliin, että sillä voi käydä maastossa, mutta kotona yritän mennä ilman satulaa kunnes taatusti sopiva penkki löytyy. Säälin itseäni, sillä Shockilla on selvästi erottuva selkäranka... 

Tiistaina mennään Janitan ja Jaden kanssa Kiahan maneesille, joko vain tuuppaamaan kuivissa sisätiloissa tai sitten hypätään jos saadaan apukäsiä mukaan, eli we'll see. Yritettiin saada Kallea paikalle, mutta idea tuli turhan myöhään ja Kalle ei pääse. Tänään tuli myös tieto, että Carlin seuraava valmennus on 16.10. ja sinne ollaan menossa. Silloin pitää ponin kiiltää ja itsellä olla superasenne, että mitään ei mokata - jäätäisi positiivisella tavalla mieleen, kun kuitenkin koko talvi pitäisi Carlin silmien alla hypätä :)

Kesäponimuru

Huunanmaan tallikisat 6.10.

Voisiko enempää raviponilta näyttää...

Kurre osallistui elämänsä ensimmäisiin estekilpailuihin tänään. Tuloksena puhdas suoritus ristikkoluokasta! Rata oli sujuva ja siisti, kevyellä ravilla suoritettu esitys. Poni eteni mielellään ja helposti :)

Kameli

"Mä oon niin leija"

Kurren satula menee vaihtoon, fyllasin sitä kotona saadakseni sen istumaan. Lisäksi Shockilla sovituksessa ollut Kieffer Inn At lähtee takaisin... Runko loistava, mutta etukaari lavan päälle. Etsintä jatkuu. Janitan kanssa yritetään päästä Kallen valkkaan tiistaina, jos Kiahalla olisi sopiva väli maneesin käyttäjissä.

Marjukka sängyssä ja satula autossa

Huoh mikä olo. Heti kun sain syötyä D-vitamiinipurkin loppuun, iski flunssa. Nyt makaa sängyssä vaikka pitäisi olla koulussa... Tunnustin sentään opettajalleni, että pakko skipata koulu jos aion kyetä tekemään saikkupaikkauksen töissä vielä tänään. Tiedän, ettei tilalleni saa enää ketään vaikka kuinka hakisin saikkua, eli töihin on pakko tänään mennä.

No, jotain hyvääkin - autossani on Kiefferin Inn At-satula odottamassa rouva Shockia kokeilumielessä, ja postissa on hööksin paketti josta löytyy kaikkea kivaa ja punaista. Me likes :)

Nätti kuin sika pienenä - toivon mukaan myös yhtä sopiva

Tiedättekö sen tunteen kun...

voi olla vaan yksinkertaisesti niin ylpeä jostain eläimestä?

Shock on nimittäin ollut viimeiset kaksi päivää tosi hyvä. Eilen väänsin kotikentällä koulua ilman satulaa, köytin lampaankarvan loimivyöllä pehmustamaan ja tyrkin menemään. Olen jättänyt koulupuolen ihan retuperälle viime aikoina, nyt haettiin kuuliaisuutta ja ponia pohkeen eteen tekemällä paljon siirtymisiä sekä erilaisia kiemuroita. Alkutunnista ponia sai todella ratsastaa eteen, mutta pikkuhiljaa se tuli nopeammaksi ja suorastaan kuumui laukoista. Oli silti kiva nähdä, kuinka paljon oma tasapaino on taas kehittynyt! Viimeksi  kunnolla ilman satulaa mennessä huopa valui oikealle, mutta nyt lampaankarva pysyi tasan siinä asennossa, missä sen sinne selkään laitoin :) 

Poni oli eilen kauhuissaan, sillä se oli liikutettu kevyesti jo aamulla. Ratsastin kuitenkin ihan kunnon treenin illalla, poni ei vaikuttanut tippaakaan väsyneeltä vaikka hikosikin jonkin verran. Tosin hikoilisin minäkin, jos alkaisin muistuttaa mammuttia...

Tänään käytiin maastossa ja kokeiltiin Marin kanssa, jääkö Dagmar rauhassa yksin vai tuleeko paniikki kaverin lähtiessä. Toppasin päälleni kaikki löytämäni punaiset vaatteeni (punaiset housut, pinkki verkkatakki ja viininpunainen liivi - kaunista) ja ponille vielä heijastinpeppupeitto, sillä Shockin kotimaastoissa metsästetään hirviä. Ilmeisesti kannatti kaivaa kaikki mahdollisimman näkyvät vaatteet esiin, sillä en nähnyt ainuttakaan metsästäjää, koiraa tai hirveä koko lenkillä.

Mentiin alkuverkoiksi metsäpolkua ravilla ja pienen lammen rantahiekkaa laukalla. Otettiin myös vähän kiipeilyä soranottopaikalla ja Shock ylitti itsensä täydellisesti, nimittäin soranottopaikan pohjalla oli iso, matala vesilammikko. Ensimmäinen lähestyminen ravilla ja toinen laukalla, molemmat kerrat vauhdin hidastuessa vain aavistuksen poni porskutti suoraan veteen! Ehkä meillä on kuitenkin toivoa startata esimerkiksi Ypäjän harrastetta, johon kuuluu myös vesi toisin kuin Niinisalossa. :)

Kotiin mennessä ratsastin vielä pellolla avut kunnolla läpi ja hain molempiin suuntiin pyörivän laukan. Tarvii tehdä jostain kavalettimateriaaleja ja treenata pieniä jumppasarjoja ja muita takapäätä vahvistavia lihaksia, jotta laukka alkaisi todella kantaa kunnolla. Oikeaan haetaan pieniä pätkiä oikein päin ja poni myös alkaa taipua, vasempaan taipuminen on selvästi hankalampaa ja laukan jälkeen saa hetken ratsastaa jotta poni päästää kunnolla vasemmasta ohjasta irti. Jäi silti hyvä fiilis, sillä ponilla oli hyvä ote työntekoon myös pellolla ja tuli nopeasti kuulolle.

Dagmarkin jäi kotiin tyytyväisenä natustamaan heinää, vaikka Shock lähtikin. Jonkin verran kuului hirnuntaa, mutta kotona odotti varsa täysin ilman paniikkia ja vähän ihmetteli vain, mihin Shock oikein katosi. Ilmeisesti siis päästään jatkamaan valmentautumista aivan normaalisti, kun Dagmarin kerran voi jättää hetkeksi yksin kotiin. Meillä on nyt paikka Carl-Harry Freyn valmennuksiin! Carli olisi seuraavan kerran tulossa nyt keskiviikkona, mutta olen itse töissä eli siirretään ekaa valkkaa vielä vähän eteenpäin. Sinänsä hyvä, että Shock saa toipua rauhassa taudistaan vaikkakin se hyppäsi erinomaisen hyvin ja innokkaasti kaksi tukkia maastossa tänään :)