Koulurääkkiä meille molemmille

Mia tuli eilen huutelemaan ohjeita ja pitämään pientä rataharjoitusta minulle ja Leeville. Sekä hevonen että minä oltiin rättipoikki treenin jälkeen! 

Treenattiin B-merkin kouluradan meille vaikeita asioita, eli pohkeenväistöä etujalat uraa seuraten ja sekä ravin että laukan kokoamista, jotta saadaan temponlisäyksiin oikeaa meininkiä. Väistöt olivat loppupeleissä helpompia, kuin ne kokoamiset ja lisäykset... Voi luoja, kuinka kuuma voi ihmisellä olla! Leeviä ei ole tietääkseni koskaan pahemmin koottu ja sillä kesti tovi tajuta homman juoni, kun haettiin hevoseen vieteriä ja takaosan käyttöä. Ravissa voima ei riitä istua kunnolla takaosalle, mutta laukassa saatiin kaksi oikeasti hyvää askelta. Hevonen rehellisesti nousi sä'ästä ylös ja otti takajalat reilusti rungon alle. Harmi vaan, että olin liian hidas jalalla ja hyvien askelten jälkeen hevonen putosi raville. Pääasia oli kuitenkin, että sekä hevonen ja minä saatiin onnistuminen ja laukassa saatiin kunnolla eroakin temponlisäykseen. Laukka on Leeville selvästi ravia helpompi askellaji ja sitä on ylipäätään helpompi ratsastaa. Vuoden kuluttua voisi ravikin olla jo pidemmällä?

Itse radan ratsastus oli täysi katastrofi ensin ja Leevi kuskasi meikäläistä poissa avuilta minkä ehti. Uudestaan tullessa rata oli paljon tasapainoisempi - sius ne osat, mitkä muistin! :D Ryssin oikeastaan joka ikisen kohdan radasta, unohdin sen siis kymmenessä minuutissa. Hyvä minä! Nyt treenaan rataa päähäni ja Leevin kanssa tehdään sileällä kokoamisharjoituksia ja siitä lähtöä pohkeesta eteen sekä väistöä. 

Olen tänään ollut vasta tuollaisen 13h töissä ja muutaman tunnin täällä saa vielä viihtyä. Vaihdoin kyllä shellitytöstä raviratatytöksi välillä :) Huomenna olen Tampereella, Annika liikutti Leevin tänään ja liikuttaa myös huomenna. Sunnuntaina hyppään Yli-Huhtalan valkussa ja maanantaina hinkataan taas koulua mikä keritään!

Voi kesä, tule jo!

Porin talvi on oikein valloillaan. Isä on työmatkalla, eli hinasin itseni 5:25 sängystä ylös ja suuntasin jäätävässä tuulessa kohti tallia ja aamuruokintaa. Helpotusta ei ole edes luvassa, vaan koko ajan vaan tuulee ja tuulee, pakkasilma tuntuu hillittömän kylmältä ja menee luihin ja ytimiin... Toppasin yhden pienen ponin kahdella loimella sisätoppiksen lisäksi ulos, kun vein sen keskelle peltoa eli pahimpaan viimaan seisomaan päiväksi. Leevi ei ole osoittanut ainuttakaan palelun merkkiä, Kurre kyllä. Ja minä itse.

Eilen julkaistiin Zilpan seurakoulukisakutsu ja siitä innostuneena lähdin maneesille illalla, pääsin koulusta vasta viiden jälkeen iltapäivällä. Meillä oli raivostuttava 3h tauko kesken koulupäivän ja koska ryhmätyöpariani ei näkynyt, opettelin kouluohjelmia youtubesta ja treenasin illalla muutamia B-merkin asioita :) Totesin parhaaksi osallistua kahteen luokkaan, sillä Leevi ei ole koskaan ollut koulukisoissa saati nähnyt aitoja - tai sitä tuomaria. Käydään nolaamassa itsemme C:1-luokassa kytäten kaikkea ja yritetään B-merkistä jotain prosenttejakin saada.

Illan ohjelmassa oli erityisesti pohkeenväistö käynnissä etujalat uralla, laukkalävistäjältä siirtyminen raviin ja temponlisäys ravissa istuen. Saisiko kouluradalla heittää jalkkarit pois temponlisäyksen ajaksi? ;)

Väistöä treenataan nyt ahkerasti kisoihin asti ja koetetaan saada siitä edes suurinpiirtein sujuvaa. Olin ehkä vähän yllättynyt, kuinka hyvin homma pelitti loppupeleissä ihan over all? Laukkalävistäjät oli ihan jees, B-merkissä ensimmäinen lävistäjä tulee harjoituslaukassa ja toinen temponlisäyksellä, eli tarvii muistaa varsinkin se eka lävistäjä pitää kurissa ja nuhteessa. Tein varsin paljon ihan perus harjoitusravia ja siinä voltteja ja ympyröitä, jotta sain hevosen ensinnäkin ravaamaan tarpeeksi ja silti temponlisäykseen vielä selvän eron. Loppuun leikittelin laukannostoilla ja vastalaukoilla, muutama loiva vastalaukkakaarre ja nostin vuorotellen myötä- ja vastalaukkaa uralla. Minä en saa Leeviä vielä tarpeeksi takaosalleen ravissa saati laukassa tehdäkseni puhtaan laukasta käyntiin-siirtymisen, mutta tyydyin tekemään kahden raviaskeleen kautta ja taas uusi nosto. Pikkuhiljaa! Pyydän lähiaikoina mahdollisesti Wilkun taas läpiratsastamaan Leevin ja huomenna Mia tulee vahtimaan meidän rataharjoituksia. Tupunan ratsupihalla on ulkokentällä harkkakoulukisat 8.2., jonne suunnittelen lähteväni selättämään kisajännitystä C:2-luokkaan.

Yyterin rataharjoitus

Yyterin rataharjoitukset takana ja taisi se vähän paremmin mennä, mitä eilinen :) Homman konsepti oli kiva, verkattiin ryhmässä ja hypättiin kaikki sama rata haluamallamme korkeudella ja saatiin lopuksi ensin suullista palautetta ja ihan lopuksi palaute mukaan paperilla.

Leevi kävi kohtuu kuumana alkuun ja teki taas ihan ihme hyppyjä verkkaesteille, mutta normalisoitui pikkuhiljaa ja hyppäsi itse radalla jo kivasti. Ylläoleva kuva kertoo verkkahypyistä kaiken tarpeellisen - joko oltiin lentokoneita tai sitten hypättiin hillittömän korkealle. Annika sai kuvan ekasta verkkahypystä ristikolle, kun Leevi ylittää ristikkoa noin metrin korkeudelta... En taida kuitenkaan julkaista sitä. :D

Radasta saatiin aika ennalta arvattavaa palautetta. Tarvisi saada hevonen tuotua hieman lähemmäs estettä (katso ylempi kuva...) ja saada vieläkin paremmin hevonen ohjan ja pohkeen väliin. Ja lyhentää ohjaa. Ja myödätä paremmin!!!!!!!! Oikein ärsyttää katsoa videota jälkeenpäin ja piiskata itseäni, kun en vaan myötää kädellä tarpeeksi! Jalka on alkanut pysyä paremmin paikallaan, eli pohje pysyy paremmin lähellä, mutta se käsi! Seuraava kehityskohde tiedossa. Positiivista sanottavaakin oli, sopusuhtainen ratsukko ja kaunis, kiltti ja nöyrä hevonen, hyvä tahti, treeniä lisää niin tulee hyvää jälkeä.

Tervettä! :D Olin näyttämässä vissiin peukkua.

Zilpan harkkakisat

Päivän kisat pulkassa! Aamusta piti hetken kiirettäkin, kun vein poneja kotiin ja nappasin Leevin kyytiin toiseen kuljetukseen. Aloitettiin kuitenkin aamu poneilla, Fanni tuli Kurren kanssa kyytiin ja haettiin Anne, Tomas ja Oona Wilkulta mukaan. Matkalla syntyi kavioliitto Annen ja Kurren välille, voi sitä sydäntäsärkevää hetkeä kun neidit joutuivat luopumaan toisistaan...

Fanni ja Kurre hoisivat homman kotiin mallikkaasti! Parin viime viikon ongelmien vuoksi mentiin puomiluokka ravissa, eikä Kurre verkassa tai radalla osoittanut minkäänlaisia eleitä kiukkuamisen suuntaan, vaan lähinnä ihmetteli miksi ihmeessä sen pitää ravata puomikasojen yli :)

Leevillä on selvästi useampia persoonia ja tänään niistä nähtiin kaksi. Tultiin juuri sopivaan aikaan takaisin kisapaikalle Leevin ja ihanparashoitaja-Annikan kanssa - 40cm oli juuri loppunut ja ratsukoita kutsuttiin palkintojenjakoon. Annika oli laittanut Leeville suojat ja satulan jo kotona valmiiksi, jotta Zilpalla ei tarvinnut kuin suitsia ruuna ja suoraan selkään, maksoin lähtöni jo aamulla Kurren kanssa paikalla ollessa. Olisin joka tapauksessa lähtenyt luokan loppupuolella, mutta tuomarin luvalla minut siirrettiin viimeiseksi lähtijäksi varmuuden vuoksi.

Verkassa mulla oli varsin... räjähtävän tuntuinen hevonen. Leevi kyttäsi kaikkea ja kaikkia. Koetin lähinnä saada ruunaa rennoksi, otin muutaman onnistuneen hypyn ensimmäisten katastrofihyppyjen päälle - tuntemuksista päätellen kaikki jalat ilmaan sojottaen eri suuntiin - ja radalle. 60cm esteet näyttivät niiiiiin pieniltä! Pieniä tai ei, Lewintsky kävi kovin kuumana radalla ja yksikään pidäte ei mennyt radalla kunnolla läpi. Leevi ei tee laukanvaihtoja muuten kuin esteen päällä ja oli täysi työ saada se vaihtamaan laukat ravin kautta. Videolta jälkeenpäin katsottuna rata on paljon siistimpi miltä se tuntui selkään ja laukassa on hyvä tahti. Selkään nimittäin tuntui siltä, että meikäläistä vietiin kuin märkää rättiä! Nyt on tiedossa mulle rataharjoituksia, jotta alan hahmottaa kunnon ratatemmon, enkä väen vängällä yritä ratsastaa liian hiljaa kuten tein 80cm luokassa varsinkin alkuun.

60cm meni hyvin, mitä nyt unohdin kesken uusinnan radan ja käänsin esteeltä 11 väärään suuntaan! Tajusin mokani heti ja luikerreltiin oikean esteen luokse, mutta harmitti se jälkeenpäin. Lähdin esteeltä samaan suuntaan kuin perusradalla nimittäin!

80cm... Verkka oli jo katastrofi. Ajattelin ottaa vain pari hyppyä ja radalle, kun Leevillä kerran on alla jo pienempi verkkarata. Olisi hyvin mielenkiintoista saada video siitä verkasta. Olin kääntämässä verkkaokserille, kun Leevi päätti vakuuttua pystyä hyppäävän tulevan hänen päälleen ja ruuna loikkasi kolmisen metriä sivuun täysin ilman varoitusta. Tämän jälkeen uusi yritys okserille ja sellainen leiskautus, että keräilin itseäni hetken kyljeltä takaisin kyytiin. Kolmas hyppy taisi olla siedettävä ja jätin siihen, pari hyppyä pystylle sai pääasiassa itkemään selässä.

Sama rata kuin edellisessä luokassa, mutta nelosokserin alle lisättiin sateenkaaret. Minulla oli verkassa loistosuunnitelma, jonka toteutuksen unohdin radalla kokonaan ja töks siihen neloselle! Olin liian hidas, askel tai kaksi ennen jos olisin reagoinut, yli olisi räpiköity. No, lyhyellä tiellä uudestaan okserille ja yli.

Koko alkuradan oli tahti ihan hukassa jälkimmäisessä luokassa ja hypyt oli tosi... mielenkiintoisia. Yleisöä kohti hypätessä sain ihan tosissani ratsastaa, ettei ruuna tökkää ja jää tuijottamaan yleisöä. Kutosesteellä vasta homma alkoi hiukan sujua ja perusradan viimeinen hyppy sateenkaariokserille oli jo ihan hyvä, kun tajusin kenkiä vähän kaasua ruunaan. Ihan omaan piikkiin menee jokainen virhe radalla ja oikeasti harmittaa se kielto, kun en vaan tehnyt mitään vaan annoin Leevin kieltää - vaikka tiesin, että se tulee katsomaan niitä sateenkaaria! No, jos saan vähän anteeksi näin ekojen yhteisten kisojen vuoksi ja olen huomenna Yyterin rataharjoituksissa 60-80cm luokassa jo yli vähän tästä jännityksestä, jotta pystyisin ratsastamaan paremmin ja keskittymään muuhunkin kuin siihen, miten se rata nyt menikään.

Kierretään nyt kaikki mahdolliset kissanristiäiset ja hypätään myös kotona rataa, jotta saan itse sitä ratafiilistä paremmaksi. Pysytään näissä pikkuluokissa sen aikaa, että homma skulaa ratatasolla hyvin, ennen kuin siirrytään isompaan :)

Kurrekuvia

Huomenna tulossa enemmän juttua kisoista, toivon mukaan jaksan editoida videot saman tien mukaan. Tänään Wilkku palautteli Kurrea ruotuun ja totesi myös, että onpa muuten kovapäinen ja fiksu elikko - siunaus loppusuoralla, mutta vähän kirous nuoren ratsastajan kanssa!

En edelleenkään suosittele ratsastamaan ilman kypärää! Wilkku on aikuinen ja päättää itse omasta kypäränkäytöstään :)

Meillä on kaulafile!

Fanni 1 poni 0!

H-Y-V-Ä FANNI!

Tänään oltiin maneesilla Isomulkun ja Pikkumulkun kanssa. Isomulkku on tuo kuvassa näkyvä, vahvasti aasia muistuttava elikko - se vähän isompi sai Pikkumulkun arvonimen. En ole ihan varma, onko tämä talvi sittenkään niin kiva asia, jos se muuttaa mun hevoset raivostuttaviksi :D

Kävi ihan klassiset ja kun saatiin esteet paikalleen, maneesiin tupsahti vielä lisää ratsukoita ja 6 ratsukkoa kohtuu pienessä maneesissa oli aika... ahdasta. Varsinkin, kun Kurre ilmoitti haluavansa tapella ja Mia liinasi Fannia ja Kurrea tovin toisessa päässä. Niin vain sai Fanni Kurren liikkeelle! Ensin liinattiin sen aikaa, että kävi selväksi haluttu suunta ja otettiin laukat liinassa ja irti päästettäessä pidettiin vielä juoksutuspiiska käden ulottuvilla apuna. Fanni oli ihan uskomattoman hyvin hereillä ponin selässä ja todella todella sisukkaasti vei tappelutilanteet loppuun asti. Kurren käytös on niin selvää testaamista ja kettuilua, kun ikinä olla voi - nyt sen todella näki, kuinka ponin ilme muuttui hyvin happamaksi Fannin päästessä niskan päälle! Pakko oli edelleen koettaa onneaan muutamaan otteeseen, mutta supertehokas Fanni potkaisi kannukset maksaan ja joko pyörittämällä tai peruuttamalla pakotti ponin takaisin liikkeelle. Ei hätää, poni ei todellakaan ole kipeä. Tämä on äärimmäisen russimainen ja tammamainen tapa testata vähän kokemattomampaa ratsastajaa.

Hämäännyin ensin ajattelemaan ponin olevan kipeä jostain, mutta toissapäiväinen ajolenkki kertoi täysin päinvastaista tarinaa. Tähän asti ollaan ponin suhteen yritetty hyvällä, mutta jos lopputuloksena on entistä enemmän testaava poni, vastataan ponin tilaamalla tavalla ja tapellaan. Kurre vastaa tappeluun pistämällä entistä enemmän vastaan, kunnes se tajuaa häviävänsä ratsastajalle.

Kurre saa mitä tilaa, Oona käy huomenna maastossa ja antaa ponin laukata reippaasti eteenpäin ja perjantaina Kurren lempiratsastaja Wilkku kyselee, vieläkö tekee mieli stoppailla :)

Jos Kurre yrittää mulkkuilla, niin yrittää kyllä Leevikin. Se oli taas tänään maneesissa kuin viritetty kranaatti ja odotin pienellä kauhulla laukkaan siirtymistä. Kyllähän sieltä yritti perä alkaa irrota maasta, mutta tempaisin välittömästi kannusta maksaan ja ärjäisin samaan aikaan ja taas kuljettiin kuin kouluratsu konsanaan! Otettiin pikkuristikoita ja kavaletteja alle viikonlopun kisoja varten. Leevi oli kuin ikinä olisi esteitä nähnytkään ja hyppäsi sen 20cm ristikon ainakin 60cm korkeudelta, kun odotin sen ravaavan ja laukkaavan vain yli... Vaikka ruuna tuntui hyvin viritetyltä, sitä sai silti ratsastaa aika reippaasti eteen ettei suhteutettu väli meinannut jäädä pitkäksi. Hyvät hypyt varsinkin kakkososalle, loppuun ravatessa Leevi oli hyvin ohjan ja pohkeen välissä. Huomenna tiedossa joko koulurääkkiä tai sitten reipasta laukkaa maastossa, en ole vielä päättänyt.

Postauksen kuvituksena eiliseltä muutamia tarharäpsyjä. Yritän epätoivoisesti opetella käyttämään uutta kameraani :)

Se mitään kipeä ole!

Eilisiä tunnelmia! Kurre oli valjaissa ja Leevi vietti vapaapäivää kun tajusin, että sillä on muuten kaksi täyttä viikkoa reipasta treenausta. Kurren ajamisessa oli kaksikin syytä - aisoissa jos meno ei maistu, ollaan tosiaan jostain kipeitä. Juttelin myös Wilkun kanssa ja tultiin ainakin alustavasti siihen lopputulokseen, että Kurre kyllä juoksisi alta pois jos johonkin sattuisi. Se on nyt keksinyt, että Fanni ei osaa ihan kaikkia vastavetoja Kurren kiukutteluihin ja ottaa tilanteesta kaiken irti. Wilkku ratsii ponin perjantaina ja jos silloin kuitenkin tuntuu omituiselta, Maikki mahduttaa ponin ensi viikon hierontoihin.

Eilen tosiaan nautittiin ihan mahtavasta talvisäästä. Mittari näytti 12 pakkasastetta, aurinko paistoi ja poni oli aivan intopiukeana päästessään ajoon! Kotoa ei oltaisi millään lähdetty edes sen verran rauhassa, että pilotti kerkeäisi kyytiin. Alkukävelyt, mitä ne on? Annoin ponin hölkötellä omaa tahtiaan enkä pahemmin häirinnyt, vertyy se kohtuullisen rauhallisessa ravissakin eikä tarvitse tapella ja kuumentaa ponia entisestään. Tehtiin ihan peruslenkki ja en voinut vastustaa kiusausta pyytää yhtä suoraa hiukan reippaampaa ja poni vain ravasi korvat tötteröllä.

Summa summarum, Wilkku vähän palauttaa ponia taas ruotuun perjantaina ja koetan hommata Fannin paikalle, jotta kävisi selässä heti Wilkun jälkeen ja nähdään toistuuko ongelmat vielä. Lippu korkealla, nyt tallille :)

Sekalainen kuulumispostaus

Täällä on kärsitty pikku nettiähkystä ja olen antanut itselleni luvan olla edes ajattelematta koneen avaamista nettipankkia ja laskujen maksua lukuun ottamatta. Olen viettänyt aikaa niin Matkamessuilla kuin äitini luona Vantaalla ja keskittynyt treenailemaan hevosten kanssa :)

Leeviltä vähensin riehumisten alkaessa väkirehuja ja vaikka se saa tällä hetkellä tosi vähän väkkäreitä, energiaa tuntuu silti riittävän. Sanoinko hakeneeni ruunalle sovituskuolaimeksi gägin maastoon? Gägi on ollut puhtaasti kuolaimena siksi, että saan nostettua ruunan pään ylös, jos se yrittää kiskoa päänsä alas ja pukittaa. Muuten sillä saa ratsastaa höyhenenkeveällä kädellä, Leevi on kuitenkin herkkäsuinen ja gägi kova kuolain. 

Ida kävi Leevillä maastossa viime viikolla ensin alkuviikosta ja myös lauantaina minun ollessa Vantaalla. Leevi alkaa taas käyttäytyä ja itse maastoilin torstaina. Olen jo niin vanha, että hiukan kyllä hirvitti lähteä yksin maastoon, mutta ruuna oli rauhassa ja laukkailtiin rennosti metsässä.  Eilen maneesilla Leevi oli oikeasti superhyvä ratsastaa, alusta asti pohkeen edessä ja hyvin töissä, suu vaahtosi runsaasti. Tein ihan perustyöskentelyä ravissa ja laukassa ja lopuksi Fanni ratsasti Leevillä jonkin aikaa. 

Kurre on tällä hetkellä vähän mysteeri ja laitoin jo eilen viestiä sekä Wilkulle ratsastuksen suhteen ja Maikille uusintahieronnan tiimoilta. Fannilla on ollut laukannostossa ongelmaa ja en osaa ihan määritellä, onko poni jostain kipeä vai vain läpiratsastuksen tarpeessa ja testaa Fannia. Ihan rehellisesti sanottuna Kurren tuntien, kaikki on mahdollista... Kurre on aina ollut drama queen ja sen reaktiot eri asioihin vaihtelevat paljon. Yleensä tämäntyyppinen draamailu kertoo enemmänkin testaamisesta ja kiukuttelusta, josta syystä pyysin Wilkun selkään. Fannilla ei ole vielä niin paljoa kokemusta, että osaisi sanoa tuntuuko poni jumissa olevan jäykältä vai pistääkö se vastaan vain, koska se on gotlanninrusstamma. Soitan Wilkulle vielä tänään sopiakseni aikaa tarkemmin ja toivon sormet ristissä, että hän ehtisi selkään jo tänään tai huomenna. Tarkoitus on myös ajaa poni, jotta näen itse sen käytöksen aisoissa. Toivon kyllä vian olevan enemmän läpiratsastuksen puutteessa, eikä 140e arvoinen lukko rangassa kuten syksyllä :)

Keskiviikkona otetaan muutamia hyppyjä viikonlopun kisoja varten ja jos Kurre on poissa pelistä, Fanni saa mennä joko puomiluokan tai 40cm Leevillä jos haluaa. Itse hyppään 60 ja 80, luokat joille Leevi todennäköisesti nauraa katketakseen. Sunnuntaina mennään kivalla konseptilla oleviin harkkakisoihin 60-80cm luokkaan, näistä harkoista saa kirjallisen arvostelun ja paremmuusjärjestykseen ei laiteta :) Kiva käydä näin ihan kauden alussa hakemassa täysin ulkopuoliselta tuomarilta mielipidettä. 

<3

Katsaus viikonloppuun

Halusin postata jo eilen ennen töihinlähtöä, mutten parhaalla tahdollakaan ehtinyt. Nyt on hyvää aikaa työelämävalmiuksien luennolla... ;)

Perjantaina ponit hierottiin ja Kurre oli vuorossa ensin. Ja oli se jumissa! Koko oikea puoli tosi kireä ja pitkästä aikaa poni kuopi lähes koko hieronnan ajan raivokkaasti mieltään osoittaen, jotta tuntuu ikävältä. Pikkuhiljaa kireys hellitti ja Kurre alkoi rauhoittua käsittelyn aikana. Lopuksi katsottiin ranka kraniolla, rangan liikkuvuus oli hyvä, mutta ponia hemmoteltiin jonkin aikaa - Kurre RAKASTAA kraniota!

Leevi oli lihaksistoltaan hyvä ja pehmeä, mutta kraniolla siitä löytyi iso lukko sä'ästä - Leevi ihan tosissaan kiroili Maikille lukkoa avatessa! Korvat niskassa ja näykki ilmaa, nosteli jopa takasta varoitellen. Heti kun lukko aukesi, valahti hevonen aivan rennoksi ja lopputulos oli postauksen alussa olevan kuvan mukainen. 

Lauantaina olin häämessuilla Helsingissä kaason ominaisuudessa ja Annika ratsasti - tai käveli Leevin kanssa. Leevi oli sikaillut oikein urakalla ja Annika oli katsonut turvallisemmaksi jalkautua ja taluttaa ruuna kotiin. Olinkin vähän skeptinen elikon suhteen eilen, mutta silti lähdin maneesille tarkoituksena vääntää koulua ilman satulaa. 

Leevi olikin oikein hyvällä tuulella ja tehtiin hyvä satulaton treeni. Alkuun pitkään käyntityöskentelyä, ruuna oli vielä edestä epätasainen, mutta kuunteli. Tein kolmi- ja nelikaarista kiemuraa ja jokaiseen kiemuraan voltti kiemurapäässä, paljon lävistäjiä ja keskihalkaisijalla pysähdyksiä eri kohdissa niin käynnissä kuin ravissa. Yritin koko ajan keksiä jotain kiemuraa ja kiehkuraa, jotta Leevillä olisi ajateltavaa ja tekemistä. Käynnissä taivutusaste oli hyvä, mutta ravissa piti itse keskittyä hirveesti omiin käsiini ja jätin taivutuksen monta kertaa puutteelliseksi. Laukkatyöskentelyä tein pitkälti pääty-ympyrällä pidentäen ja kooten laukkaa, mutta myös hain suoria nostoja suoralla uralla. 

Ihan alussa Leevi oli hiukan poissa avuilta ja epätasainen edestä, mutta kunnon työskentelyn alkaessa napsahti tasaiseksi ja kuunteli hyvin. Tänään Ida käy maastossa Leevillä puuttumassa maastokäytökseen ja maastopukittuun puututaan nyt toden teolla. Leevillä on gägit sovituksessa ja vaikuttavat ainakin toistaiseksi hyviltä maastokuolaimilta. Perjantaina ennen hierontaa käytiin Fannin kanssa maastossa ja laitoin Leeville gägin, jolla sain kiskaistua nupin ylös heti kun se yritti vetää päänsä alas ja vetää samanlaista pukkia, mitä Niinisalossa. Ruuna pukittaa korvat hörössä ja vahva epäilys on puhtaasti testaamisesta. 

Kotihyppyjä Lewiksellä

Oliko kivaa?

Hyppäsin tänään pitkästä aikaa kotona ihan vaan kotitreeniä ja Mia tuli huutelemaan vähän maasta. Samalla testattiin hiukan meitsin uutta kameraa kuvien ja videon osalta, video on aika törkeän hyvälaatuista iphoneen tottumisen jälkeen! Kuvissa asetukset pielessä (eikä mun objektiivi ole tosiaankaan mikään hyvä, sigman 6v vanha 70-300mm f./4-5.6 eli siihen nähden kuvat on tosi hyviä) enkä yllättäen viitsinyt alkaa säätää selästä käsin.

Rakentelin yhden askeleen pystysarjan n. 7,30 m välillä ja yksittäisen pystyn, en jaksanut raahata tolppia oksereita varten. Leevi oli alkuun aikalailla pohkeen takana, mutta tuli paremmaksi pikkuhiljaa. Verkkasin vaan laukkaa eteenpäin ja ravissa kaarevia uria, Mia ainakin kovasti väitti hevosen nousseen edestä jo selvästi ylemmäs, mitä se oli loka- vai marraskuussa Mian viimeksi nähdessä Leevin :) Enää ei roikuta lapojen päällä, vaan Leevi alkaa kantaa itseään ja on saanut etuosastoon ainakin lihasta.

Hyppäsin esteitä molemmista suunnista ja loppuun esteet nousi sinne 80-90 cm tienoille - eikä minua pelottanut! Kertaakaan ei käynyt edes mielessä, että haluan kääntää pois tai jättää muuten vaan hyppäämättä. Ja Leevi on ihan painonsa arvoinen kultaa. Alan pikkuhiljaa nähdä etäisyyksiä, mutta Leevi pelasti urheasti mamman pari kertaa mokatessa ja kiipesi esteistä yli oikeastaan korvaa lotkauttamatta. Ruuna sai runsaasti kiitoksia ja pusuja :)

Tarvitsen pian snorkkelin, tiedän

Videolta huomasin roppakaupalla omia virheitäni ja järkytyin erityisesti siitä, että olen taas alkanut katsella alaspäin esteen päällä! Sarjalla en tätä tehnyt, vaan nimenomaan tällä ylläolevalla pystyllä useampaan otteeseen. Analysoitiin tilannetta Mian kanssa näin jälkikäteen ja oletettavasti hieman isompi yksinäinen este aikaansai alas katsomisen.

Omassa tasapainossa esteellä on sanomista, mutta hyppäämättä en voi oppia ja Leevi on ensimmäinen hevonen, jolla hyppään yli 80 cm esteitä varmaan... No, moneen moneen vuoteen! Pikkuesteet menee ihan ok, mutta isommilla keskityn jotenkin niin paljon siihen itse esteeseen, että unohdan keskittyä omaan asentooni ja itseeni muuten ja lähden sukeltamaan polvi kiinni satulassa. Tätä treenataan! Lisäksi tarvisi saada lantiota kevyessä istunnassa hieman taaemmas, hartioita alas ja taakse ja hevonen paremmin pohkeen eteen. Touhu näyttää kyllä jo huomattavasti paremmalta ja toivottavasti paranee entisestään, kun saan rutiinia hommaan.

Videon suosittelen katsomaan HD-laatuisena!

Se siitä videosta

Postauksen kuvituksena kuvia Wilkun läpiratsastuksesta 1.1.

Kuvista kiitos Annikalle!

Oh noes! Joudun töihin!

Kovasti lupasin kuvata videota Fannista ja Kurresta, mutta saatte arvata, toimiko homma eilen :) Tässä on selvästi kuvio, jotta joka toinen kerta sujuu tosi hyvin ja joka toinen vähän huonommin. Ei eilinen huonoa ollut, mutta Fanni ei tahtonut millään saada oikeaa pohjetta läpi. Keskityin enemmänkin sitten neuvomaan ja unohdin koko kameran läsnäolon. Huomenna käydään Fannin kanssa pikamaastossa ennen hierontaa ja Wilkku menee ponin taas sunnuntaina.

Annika sen sijaan alkoi ihan tosissaan ratsastaa! Laitoin Leeville kyllä kumpparit hiukan ohjaamaan alaspäin - meillä piuhat nimenomaan ohjaa eikä pakota. Ottavat kiinni vain, jos pää nousee taivaisiin, myös Leevin kohdalla - ja selvästi helpotti Annikaa, joka saikin pohkeen paremmin läpi ja alkoi pitää myös ohjat kädessä ;) Tältä parivaljakolta tuli tosi hienoja pätkiä ja piuhat roikkuivat aivan löysänä lähes koko tunnin. Teetin samaa harjoitusta, jota tein itse toissapäivänä eli kulmiin voltit, loiva kiemura keskihalkaisijalle ja keskihalkaisijalta voltti uralle päin, josta taas kiemura loppuun ja heti uudet voltit. Leevi ei ehtinyt keskittyä muuhun kuin työntekoon ja kun Annika pari kertaa naputti hiukan raipalla tahtia ravivoltilla, ei Leevikään pudonnut enää niin pahasti pohkeen taakse voltilla. Laukassa pääty-ympyrät harjoituslaukkaa ja pitkät sivut isoa pitkää laukkaa, samoin kuin Fannikin teki.

Ponille moi ennen selkään kiipeämistä :)

Kurre teki Fannille koko ajan näin. Mistä tietää, että se tykkää!

Kollarimöykky kävi vähän kokeilemassa :)

Haen tänään uuden rakkauteni eli vihdoin uuden kameran rungon! Olen kuvannut Canon EOS 350D-rungolla ja no... Se alkaa ehkä olla hieman eläkeläinen ;) Tervetuloa kotiin,  70D!

God morgon!

Och hyvää syntymäpäivää till mig! ;)

Kyllä, tänään alkaa ruotsin preppauskurssi. Ymmärrän kirjoitettua ja tarpeeksi rauhallisesti puhuttua ruotsia, mutten osaa tuottaa kunnon kieltä. Virkamiesruotsin suoritus voi olla... mielenkiintoista!

Eilen lupasin pienen romaanin Kurresta ja Fannista, yritän illalla muistaa kuvata parivaljakosta vähän materiaalia näkyville. Viime kerralla Kurrelle lisättiin martingaali ihan sileätyöskentelyyn ja siitä oli selvästi Fannille huimasti apua! Kurre on aina alkuun Fannin kanssa epätasainen ja kun Kurre nostaa päänsä ylös, se ihan rehellisesti katsoo yläkautta silmiin. Siihen ei vaadita kuin pieni jännitys ponilta, niin se alkaa välittömästi kuumua ja koheltaa. Martingaalin kanssa Fanni sai alusta asti paremman tuntuman ja sai puolipidätteet hyvin läpi, eli jonkin aikaa käytetään martingaalia auttamassa.

Reilu viikko sitten keskityttiin paljon Fannin käden paikkaan ja kuvasin pienen havainnollistavan videon, jotta Fanni voi itse nähdä oman kätensä. Fanni laskee käynnissä ja ravissa helposti käden poniin kiinni sään molemmin puolin, laukassa käden paikka on hieman parempi. Fannista tuntui hölmöltä, kun pyysin nostamaan käden sen oikealle paikalle "niin korkealle", mutta videolta Fanni näkikin itse, kuinka paljon parempi se ylöspäin hilattu käden asento on :) Viimeksi ratsastaessaan tyttö muistikin todella hyvin itse vahtia käden paikkaa ja en tainnut muistuttaa kädestä kuin kerran.

Viimeksi Kurre kiehui alkuun kuumana kuin höyrykattila ja muistuttelin alkuun Fannia silti pitämään pohkeen lähellä, eikä irrottamaan pohjetta ponista kokonaan. Otettiin ekaa kertaa Fannin kanssa laukkaa jo alkuverkkaan ja sillä saatiin ponin kiehumispiste nousemaan selvästi, eli saatiin aikaan paljon rennompi ja rauhallisempi poni. Pääharjoitus oli tehdä uralta keskihalkaisijalle pohkeenväistöä, josta täyskaarto uraa kohti ja suunnanvaihto. Toisella pitkällä sivulla sama juttu ja harjoitusravissa täyskaarron lopusta lyhyelle sivulle, ettei hommassa mene Kurren kävelytahdilla koko päivää. Kun homma sujui käynnissä, tehtiin samaa ravissa ja Fanni teki ponilla ihan sairaan hienoja ravipohkeenväistöjä! Ihan suoraan B:n radalta olevat väistöt, poni suorana ja laadukas väistö. Raviosuudessa lisäsin vielä laukannoston ja pitkän sivun laukkaa täyskaarron jälkeen. Ihan loppuun hypättiin pari kertaa vielä maneesissa ollut ristikko, johon tuli yksi melkoinen leiskautus - tiedä riittääkö 3m ilmalento :) Kurre selvästi tykkää hypätä ja innostuu kovasti aina estettä lähestyessään. Fannille muistuttelin myös odottamista, eli ei vain koko ajan lisää pohjetta estettä lähestyessä, vaan pohje hiljaa ja ei ole kiire.

Lisätään tähän postaukseen video Annikasta ja Leevistä, kun hypytin heitä pari hyppyä pystylle pari viikkoa sitten. Tänään lupaan pyhästi ottaa materiaalia Kurresta ja Fannista!

Yay! Ratsastin! Jalustimet jalassa!

Paras fiilis!

Pienestä tulee ihminen onnelliseksi. Kaiken tämän harmauden keskellä raahauduin hevosten kanssa maneesille ja ensin vuorossa oli mister Lextaasio. Ruuna oli kuin dynamiitti hyvin lyhyellä sytytyslangalla, mutta aloitettiin heti käyntityöskentelyllä etsimään keskittymiskykyä. Tein alkuun aina lyhyellä sivulla taivutuksen ulos, kulmiin voltit ja pitkälle sivulle keskihalkaisijalle ulottuvan kiemurauran, johon kiemuran syvimpään kohtaan tein voltin uralle päin. Kun Leevi alkoi vähän malttaa, muutin kiemurauran pohkeenväistöksi keskihalkaisijalle, voltti uraa kohti ja pohkeenväistöä takaisin uralle. Olen meistä aika ylpeä, sillä väistöt alkaa sujua käynnissä!

Ravissa jatkoin kiemurtelua ja voltteja ja laukassa hain rauhallista tahtia laukkaan ympyrällä ja suoralla otin pientä lisäystä messiin. Ihan loppuun kääntelin vielä ensin 12m laukkavoltteja, sitten pienensin viimeisen 10m voltiksi. HIENO Leevi! Laukka pyöri ja ruuna polki laukkaa takaa ja ihan tosissaan kääntyi sen voltin. Hiukan vielä haluan lisää taivutusta, mutta hyvässä vauhdissa ollaan treeneissä. Volttien jälkeen vielä loivalla lävistäjällä suunnanvaihto ja pätkä vastalaukkaa, jonka jälkeen eteen-alas ravia kahdeksikolla ja loppukäynnit. En ratsastanut jalkani takia kuin 30 minuuttia, mutta Leevi oli ensimmäisten viiden minuutin jälkeen töissä ihan 110%. Oli tosi hassu - mutta tosi kiva - vaan ratsastaa, kun se todella lähti jalasta eteen ja tuntui alkuun varsinkin ihan dynamiitilta. 

Kurre oli mukana ja tarkoitus oli juoksuttaa. Koska juoksutuksesta ei tullut mitään, päästin ponin irti ja kuvasin teidänkin iloksenne pätkän videota hieman viritetystä ponista:

Huomenna tulossa piiiitkä postaus Fannista ja Kurresta! Parivaljakko on tehnyt kaksi ihan mieletöntä treeniä ja huomenna jatketaan!

Marinapostaus

Ellet jaksa kitinää, en suosittele jatkamaan lukemista.

Voi... Plaah ihan oikeasti. Olen koko syksyn tiennyt, että optikolle on mentävä näöntarkastukseen, mutten ole saanut aikaiseksi. Kävin siellä optikolla vihdoin tänään ja lähdin kotiin aika varattuna silmälääkärille 16. päivä, enkä tullut hullua hurskaammaksi tästä keikasta. Minulla on aika reilusti miinusta molemmissa silmissä ja molemmat ovat huonontuneet tasaisesti vuosien varrella, oikea kuitenkin enemmän. Tähän asti oikea on saatu korjattua hyväksi lisäämällä miinusta, mutta tänään ei! Optikko koetti kaiken mitä keksi hajataitosta alkaen, mutta ei, ei päästy kuin 0.7 näöntarkkuutteen asti 1.0 ollessa normaali. Mulla on siis oikeassa silmässä 30% vielä selittämätön alenema näkökyvyssä! En nähnyt niitä hemmetin kirjaimia millään selvästi, vaan ihan arvailin jotain sinnepäin siinä 0.7 kohdallakin. Silmän kalvot ovat kirkkaat ja läpinäkyvät, eikä optikko keksinyt tälle mitään syytä. Saa nähdä, mitä lääkäri keksii parin viikon kuluttua.

Tämä voisi selittää häiriöt syvyys- ja pimeänäössä. Selittäisikö saman tien, miksen tahdo nähdä askeleita esteille Leevin kanssa?

Ostin lohdutukseksi uudet ratsastushousut Niinisalossa revenneiden tilalle. Ihanat HV Polon kokopaikkaiset, tummanruskeat Donnaro-housut lycrapuntein, yksityiskohtina metallinhohtoista lankaa ja swarovskeja. En aio laittaa näitä jalkaani, kun seuraavaksi yritän hypätä Niksulassa <3 Olivat halvennuksessa, joten raaskin ostaa. Olen kuolannut näitä kesästä asti.

Katsaus vuoteen 2013

Kausi 2013 on ohitse ja instagramiin sekä facebookiin latasinkin juuri iltana eräänä kollaasikuvan Kurresta. Mitä oikeastaan on tapahtunut vuonna 2013? Kertokaa ihmeessä, mitä piditte postauksesta - tehdäänkö ensi vuonna samanlainen, vai muutetaanko jotain?

TAMMIKUU

Tammikuussa meillä asui Kurren seuralaisena ihana Ella ja keskityttiin pitkälti Kurren kuntotreeniin. Voimaa taakse reellä ja ratsastamalla. Tammikuussa ei muistaakseni tapahtunut mitään erikoista. Viivi ratsasteli maastossa, ajeltiin normaalisti, opetin Ellaa ajolle. 

HELMIKUU

Helmikuusta löysin vain Kurren poseerauskuvia, eli oletan kuukauden sujuneen lähinnä enemmän ja vähemmän säännöllisen treenin merkeissä. Viivi on oletettavasti ratsastellut ponilla ja olen edelleen opettanut Ellaa ponin ehdoilla ajolle.

MAALISKUU

Maaliskuussa ratsastin Taikapeliä ja Deboraa ennen jälkimmäisen myyntiä. Deebo on ehdottomasti yksi suosikkihevosiani kautta aikain - niin herkkä, mutta silti vaati jalkaa ja oikeasti kunnon ratsastusta! Olisin ostanut itselleni, jos olisi ollut rahaa. Murun kanssa kasvateltiin kuntoa ja selkälihaksia systemaattisesti. Ympyrä sulkeutui ja kävin ihka ensimmäisen ratsastuksenopettajani Susanna Hämäläisen tunnilla.

Poneista ei ollut muita kuin muutama peppukuva kärryiltä, eli treenailtu kotona kaikessa hiljaisuudessa.

HUHTIKUU

Huhtikuusta alkaa löytyä jo todistusaineistoa. Tuuli ratsasti Kurrella ja kehittyi itse paljon, Viivin kanssa koetettiin saada vähän monterutiinia ja otettiin muutamia seisontaharjoituksia sekä kuvien että toukokuussa lähestyvien mätsäreiden takia. Kurre oli harvinaisen kalju!

TOUKOKUU

Toukokuussa oli hiittitreeni käynnissä ja katseet Turun poniraveissa. Ajotreenin lisäksi Tuuli ratsasteli kotona ja tarhassa temuttiin Ellan kanssa yhdessä.

KESÄKUU

Kesäkuussa korkattiin heti 8.6. Turun poniraveissa ravikausi mahtavan hienolla voitolla ja uudella ennätyksellä 2.09,1 ja menoa jatkettiin Porissa 11.6. hölkkävoitolla ajalla 2.16,0. Tuuli ratsasteli Kurrella kotona ja Viivi kävi vielä satunnaisesti.

HEINÄKUU

Heinäkuussa alkoi Kurren ratsutus, ponit kävivät irtohyppäämässä ja Kurren monteurahaaveet haudattiin Jonnan ratsastaman hiitin jälkeen. Kun ei poniparka tajua, ei kiusata enää ja keskitytään klassisempaan ratsastuksen haaraan :D

Kurre juoksi myös yhden startin kilpaa heinäkuussa, Porissa 15.7. Tämä startti päättyi kolmossijaan ajalla 2.09.7, eli vain kuusi kymmenystä ennätyksestä.

ELOKUU

Elokuussa Kurresta löytyy lähinnä ratsutuskuvia ja meno alkaa näyttää hyvältä. Ponin piti startata Ponikuninkuusraveissa kotiradalla Porissa 17.8., mutta se sairastui elämänsä ensimmäiseen flunssaan ja jäi startista pois. Näihin aikoihin kuitenkin poni alkoi ratsastaessa tuntua jo hyvältä ja taipuisalta, eikä "vain" raviponilta joka juoksee kroppa vinossa toiseen suuntaan.

SYYSKUU

Syyskuussa tapahtui! Fanni kävi ensimmäisellä tunnillaan Kurrella ja ratsutus jatkui muuten normaalisti. Leevi oli saapunut kaupunkiin ja meidän yhteistyö oli alussa :) Tämän kollaasin ehdoton suosikkikuvani on tuo Fannin ottama kuva Porin startin lämmityksestä 13.9. Tämä epäonnen perjantain startti päätyi hienoon kolmossijaan ajalla 2.09,5 ja olin supertyytyväinen sairaslomalta paluun tehneeseen poniin!

LOKAKUU

Lokakuuta vietettiin sateisissa merkeissä, mutta Kurre ja Fanni starttasivat ensimmäisen raviohjelmansa hyvillä prosenteilla 66,39%. Luokassa oli useita tasokkaita ratsukoita ja voitto meni selvästi yli 70% saaneelle ratsukolle, eli taso oli kova! Tytöt tekivät kuitenkin hyvän tasaisen radan, josta on hyvä jatkaa. Annika kävi kuun lopulla koeratsastamassa Leeviä ja alkoi marraskuun alusta sitä vuokraamaan. Oma yhteistyö takkusi jonkin verran Leevin kanssa, mutta Wilkun ohjeilla alkoi homma toimia pikkuhiljaa.

Lokakuussa Kurre juoksi kauden viimeisen ja ehdottomasti epäonnisimman starttinsa Porissa - Kurre ei kulje kurassa mihinkään ja vielä keskiviikkona maa oli rutikuiva. Perjantaihin mennessä oli satanut ke-to yöstä saakka taukoamatta ja rata oli täyttä lillua, jossa ponikultaseni urheasti yritti tullen maaliin neljäntenä ajalla 2.16,6, mutta pääsi kuitenkin totokolmikkoon kolmantena yhden hylyn vuoksi.

MARRASKUU

Marraskuussa kävin Leevillä niin Pauliina Marttilan kuin Wilkun tunnilla ja alettiin ottaa kehityksessä harppauksia eteenpäin. Sain hyviä ohjeita, miten hevosta pitää ratsastaa ja näillä eväillä on päästy huimasti eteenpäin! 

Kurre oli virallisella starttitauolla ja sitä ratsastettiin paljon niin Wilkun kuin Fanninkin toimesta. Poni kävi myös Zilpalla irtohyppäämässä.

JOULUKUU

Joulukuussa aloin päästä toden teolla Leeviin sisälle ja saatiin nauttia peräti parista pakkaspäivästä ennen jatkuvaa vesisadetta. Käytiin niin Marttilan, Siltakorven kuin Wilkunkin silmän alla ja saatiin ahaa-elämyksiä roppakaupalla. Oma rimakauhu hieman nosti päätään estekorkeuksien noustessa, mutta silti homma sujuu jo paljon paremmin kuin ennen.

Joulukuussa tulin myös ensimmäisen kerran Leeviltä alas ja loukkasin nilkkani siitä rytäkässä. Nyt parantelen nilkkaani ja toivon pääseväni takaisin treenaamaan vielä ennen tammikuun loppua! 

Kurren statistiikka 2013:

startteja 5: 2 - 0 -3

vs. 290e

ennätys 2.09,1ke

Vuonna 2014 yritetään ehjempää ja pidempää kilpailukautta Kurrelle ja menestystä heti alusta asti Leevin kanssa!

Henoset Wilkun alla

Eilen roudasin Annikan avustamana elikkoni maneesille ja Wilkku ratsasti molemmat. Onnistuin unohtamaan Kurren suitset kotiin(?!) ja onneksi Fanni oli tulossa katsomaan, joten soitin Fannille josko voisivat kipaista meidän kautta hakemaan ne jääneet suitset... Vanhuus ei tule yksin? Syntymäpäiväni lähestyy uhkaavasti.

Ensin oli vuorossa Leevi ja herra olikin aika positiivinen yllätys! Jalasta se tarvii saada edelleen paremmin eteen, mutta oli kuulemma positiivinen yllätys ja paljon kivempi ratsastaa, miltä se on näyttänyt. Hiki sen kanssa kyllä tulee, myös Wilkulle ;D Leeville oli hieman järkytys saada selkäänsä tyyppi, joka vaati paljon minua enemmän ja pariin kertaan se koettikin päästä tilanteesta pukittamalla, mutta silloin joutui vain entistä enemmän töihin. Ravipohkeenväistö ei ollut todellista väistöä nähnytkään, eli väistötreeni on edessä.

Kaikessa hiljaisuudessa kiipesin itse parin kierroksen ajaksi vielä selkään kokeilemaan, miltä ruuna tuntuu kunnon läpiratsastuksen jälkeen. Oli se hieno! Tosi hyvä pohkeelle ja hyvällä tasaisella tuntumalla. Ja tuo satula! Kyydissä oli Wilkun butetin koulupenkki ja aijai siinä oli hyvä istua jopa ilman jalustimia ja kollarit jalassa. Ei, en edes yrittänyt sovitella jalustimia jalkaani :) Tuli mentyä vain oikeaan kierrokseen, tämä oikea tassu ei todellakaan toimi ulkojalkana, kun sitä pitäisi käyttää enemmän. 

Kurresta näki, ettei sitä oltu hetkeen läpiratsastettu ja aikalailla neitosta kiukutti töihinjoutuminen - videolla näkyykin kipakka potku kesken pitkän sivun. Kurre oli maneesissa kävelemässä Leevin ratsastuksen ajan, pelkäsi kuollakseen tuota Leevin videolla vilahtelevaa valkoista hevosta ja sille jäi selvästi hiukan päälle tuo kimolle kiukuttelu. Lisäksi sillä oli hillittömästi virtaa ja Kurrella kolisee muutenkin päässä aina välillä, siinä kävellessä nähtiin muutama hieno pukkisarja. Onneksi se käyttäytyi asiallisesti ratsastaessa. Leevi saisi ottaa mallia noista raviväistöistä.

Ainakin poni kulkee Wilkun alla taas ensi viikolla, saa pyydänkö häntä ratsastamaan myös Leevin - oletettavasti, jos oma jalkani ei tee jotain ihmeparantumista viikossa... Annika tosiaan liikuttaa Leeviä nyt minun saikkuillessani, mutten viitsisi ihan kokonaan Annikan niskaan hevosen liikutusta kaataa :)

Ei mennyt niin kuin elokuvissa :)

Parempaa uutta vuotta meille!

Kuva-arvoitus vihjasi, että lähdettiin vielä vuoden viimeisenä päivänä Niinisaloon maastoesteille hyppäämään. Rakas ystäväni Ida soitti hyvin epäilyttävän "missä vuorossa olitkaan tiistaina?"-puhelun sunnuntaina päivällä ja lopputulos oli kuusi ratsukkoa Niinisalon metsässä tiistaiaamuna. Kaiken tämän lopputuloksena oli maastoesteitä hyppäävä Leevi ja maasta vierestä katsova ykkösratsastaja!

Verkkasin Idan ja Åsan kanssa hevosia valmiiksi ja Leevi hyppäsi kuivuneiden vesilätäköiden yli ja kävi järkyttävän kuumana. Leevi esitti erittäin hyvin takaa polkevaa koottua laukkaa, kun Ida ja Åsa ravasivat mukavan rennoilla hevosilla... Homma eskaloitui loppuviimeksi siihen, että heti hypättyään yhden lätäkön yli, sai Leevi kiskaistua päänsä alas ja vedettyä järkyttävän köyrypukin. Jos se olisi jäänyt siihen yhteen pukkiin, olisin pysynyt kyydissä, mutta perässä tuli pienempää loikkaa jolloin irtauduin hevosesta valmiiksi menetetyn tasapainon tuloksena ja jäin matkan varrelle. Jälkikäteen ruhjeita ja varustevammoja tutkiessa kävi ilmi, että Leevi astui ainakin allekirjoittaneen nilkan päälle ja jalkojeni väliin raapaisten sisäreittä hokilla. Lopputuloksena hajonnut saapas ja revenneet housut (onneksi, ONNEKSI olin vetänyt aamulla jalkaani Hööksin housut ja talvisaappaat!) 

Hevosen kävin hakemassa traikulla Nykäsen tallilta, jonne se oli reippaasti juossut ja vastassa olikin täysin vahingoittumaton, hiukan eksyneen näköinen hevonen tiukasti kiinni Kallen joukkojen hallussa. Takaisin metsään päästyämme Ida nousi Leevin selkään ja hyppäsi hyvällä menestyksellä harrasteen esteitä ilman ongelmia! Hiukan ruuna oli katsonut esteitä ja kaivannut rohkaisua ratsastajalta, mutta Hessu kehui sen tekniikkaa pariinkin otteeseen ja kivaa ruunalla selvästi oli. Olipahan ainakin hyvin verkattu ;)

Meikäläinen on nyt jonkin aikaa telakalla ja niin vain kiittelin onneani, että Annika lupasi hoitaa Leevin liikutuksen kunnes pystyn taas ratsastamaan! Wilkku ratsastaa sekä Kurren että Leevin tänään ja Annika tulee myös tänään auttamaan hevosten kanssa.

Näitä sattuu ja tämä vähän niinkuin kuuluu lajiin! 

Nyt parannellaan mun nilkkaa ja himoitsen pääsyä hevosen selkään takaisin :)

Hyvää uutta vuotta lukijoille!