Shock lomaili viime viikon ja marssin tänään intoa puhkuen kohti rouvan residenssiä, hurmaavasti hankaavat nahkasaappaat jalassani. En yleensä koskaan jaksa vaihdella kenkiä edestakaisin ellen tee muuta kuin mene ratsastamaan, mutta upouudet, rakkaat MH Firenze High Riderini kertoivat tänään selvää kieltään siitä, että soveltuvat autolla ajamiseen vain tuskien kautta. Fine, käytän muita kenkiä siirtymiseen kunnes saappaat painuvat nilkasta tarpeeksi eivätkä murhaa oikeaa polvitaivettani.
Tallilla tätiä odotti kovin kovin likainen poni. Shock oli ottanut selvästi kaiken irti viikon lomailustaan ja ruokittuani ponit nappasin sahalaitaisen hikiviilan käteen ja rapsuttelin melko kasan pesänrakennustarvikkeita pikkulinnuille. Kyllä se poni vielä saadaa karvansa pudottamaan, hitaasti mutta varmasti... Intouduin jopa selvittämään Shockin hännän ja harjan kunnolla. Häntä olikin melko rotanhännillä, mutta selvitysaine auttaa aina.
Ratsastin tänään todella kevyesti, poni rokotettiin viime torstaina ja vielä vältetään hikoilua. Pääasiassa mentiin käyntiä, kierros-kaksi ravia kun poni kovasti kuulosteli mitä metsässä tapahtuu ja steppasi minkä ehti. Höyryjä pitäisi päästä päästelemään jotta Shock jaksaisi keskittyä, mutta kyllä se siitä.
Keskityin lähinnä taivuttamaan jäykkääkin jäykempää ponia ja saamaan sitä irti sisäohjasta. Shock suorastaan ylitti itsensä puremalla sisäohjaan molemmissa kierroksissa, vaikka se on yleensä kiinni vain oikeassa ja tämän lisäksi olemalla pohkeelle täysin kuuro... Kenttä oli siinä kunnossa, että käyntiharjoituksia pystyi tekemään, mutta ei sen nopeammissa askellajeissa. Lisäksi Shock oli sydänjuuriaan myöten järkyttynyt vesilätäköistä, voisi yrittää maneesikeikkaa ponin kanssa joku päivä jos saisi todella ratsastettua ponin läpi avuille.
Tästä päivästä ei jäänyt erityisen hyvä maku suuhun. Sain ponin pätkissä hyväksi, mutta väistättävät avut Shock olisi mielellään ohittanut kokonaan ja käytiin asiasta hiukan keskustelua. Välillä on hetkiä, kun kannukset olisi niin kiva olla jalassa kun raippaa Shock pelkää kuollakseen. Mennään siis aina ilman, joten välillä kannukset terävöittämässä pohjeapuja olisivat oikein kiva juttu.
 |
| Koulua kuukauden takaa |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti