"Korkeaa" "koulua" ja vatsalihasrääkkiä

Olipa päivä! Torstaisin mulla on vapaata koulusta ja arvatenkin käytän sen pitkälti heppailuun. Koska olen tietenkin paras mahdollinen tyttöystävä, ponkaisin miehen kanssa samaan aikaan ylös aamulla ukon lähtiessä töihin ja tein pasteijataikinan jääkaappiin odottamaan työstöä kun vain pääsisin kotiin. Appivanhemmat kävi kahvilla, joten piti kehitellä jotain suolaista tarjottavaa marjapiirakan lisäksi.

Lähdin aamuyhdeksältä hakemaan Hennaa mukaani ja pysähdyin Riding Sportista nappaamaan mukaani marstallin force-kivennäistä Kurrea varten. Neitokaiselle ei oikein ole racing mineral maistunut vaan on tupannut jäämään kupin pohjalle, joten hain tuota sikamaisen hyvin opiskelijabudjettiin sopivaa kivennäistä tilalle. 4kg pöntön luulisi kestävän yhdellä ponilla kuitenkin jonkin aikaa.

Eniveis, matkattiin Hennan kanssa ensin Shockin luokse. Koska olin laiska enkä taaskaan jaksanut satuloida, menin - rumpujen pärinää - ilman satulaa! Tehtiin alkuverkat normaaliin tapaan, taivuttelin käynnissä ja ravissa, erityisesti oikealta piti taas saada ponia irti. Laukat molempiin suuntiin, vasen pyöri tänään paljon paremmin mitä muutamalla viime kerralla. Koko ajan sai vähän muistuttaa ettei pudota raville, mutta ihan ok alkuverkat. Parin kävelykierroksen jälkeen ensin pysähdys ja peruutus käynnistä, sitten pitkällä sivulla askeleenpidennystä ja lyhyellä sivulla kokoamista edelleen käynnissä oikeassa kierroksessa. Sama ravissa ja kun alkoi sujua, lisäsin laukannoston harjoitukseen ja laukkasin ehkä puoli kierrosta, josta takaisin raville ja käyntiin. Lisäsin sen verran vaikeustasoa, että koitin siirtää suoraan laukasta käyntiin - siinä meidän seuraava treenauksen kohde :) Voisi tosin olla inan helpompaa satulan kanssa.

Tein saman harjoituksen myös vasemmalle ja oivoiVOI millaisia nostoja Shock teki! Ei tarvinnut kuin vähän ajatella ja siirtää paino ja jo nousi laukka, reippaasti ylämäkeen. Laukkaa pitää treenata ja paljon, saada pyörimään kunnolla ja voimaa, jotta olisi mahdollista saada Shock tekemään töitäkin laukassa kunnolla. Nyt lähinnä keskitytään laukkaamaan eteenpäin ja ylläpitämään laukkaa.

"Korkea" "kouluratsastus" päättyi siihen, kun Henna pyysi laukkaamaan kentän keskellä hangessa kierroksen. Juu. Mehän laukattiin. Eli ravattiin ja yritettiin mahdollisimman pian hangesta pois, sitä lunta olikin kintereeseen asti :D Meinasin kuukahtaa välittömästi alas selästä kun poni nosteli koipiaan järjettömän korkealle ja normaalista ponin ravista tulikin yhtäkkiä liitovaiheeltaan tuplat. No, Hennan harmiksi onnistuin pysymään kyydissä lähinnä nauraen minkä ehdin.

Kun Shock saatiin hoidettua pois ja hemmoteltua porkkananpaloilla hyväksi, oli aika lähteä Lindos-herran luokse. Lindos on Shockia ehkä puolisen metriä isompi ja noin nelinkertaisesti Shockin liikkeillä varustettu. Kiikuin Lindoksen kyydissä tänään toista kertaa ja paremmin tämä kerta meni kuin ensimmäinen, mutta voi sitä hei ihminen tuntea olonsa alkeiskurssilaiseksi, kun kunto loppuu kahden kierroksen keventelyn jälkeen...

Lindos on suurin piirtein minun unelmieni hevonen. Luonnollisesti ensinnäkin minulle oikean kokoinen (minä 171cm, Shock 142cm ja Lindos yli 170cm...) ja jotenkin vaan olen ihan järjettömän ihastunut tähän hevoseen.

Lindoksen kanssa jatkettiin joka tapauksessa tutustumista. Päällä oli aivan ihana vaaleansiniset varusteet tänään, aina suojista korvahuppuun ja satulahuopaan :) Minä olen täysiverinen varusteurheilija. On aivan ihanaa mätsätä vielä omat vaatteetkin hevosen varusteisiin sopiviksi, jos se vain on mahdollista. Ja täysiveriset kouluhevosetkin voivat käyttää korvahuppua, sanoo Lindos!

Herran kanssa keskityttiin ensin molemmat rentoutumaan, tehtiin alkuverkkoja ensin pitkin ohjin taivutellen johon hevonen on normaalisti tottunut. Tämän jälkeen ohjia vähän käteen, pari pysähdystä ja eka raviin siirtyminen. Seuraavaksi keskityinkin lähinnä siihen, pysynkö siellä kyydissä. Vaikka jo kerran olinkin Lindoksen kyydissä ollut, tuli sen liikkeet taas ihan järkyttävänä shokkina. Olen isoilla hevosilla ratsastanut ennenkin, mutten näin isoliikkeisillä. Kun aloin saada vähän palikoita järjestykseen ja tahtia kevennykseen, kyllä se siitä... Kunnes istuin alas. Puoli kierrosta meni aina ok, sitten pari askelta keventäen ja uusi alas istuminen. Vatsalihakseni saivat järjetöntä rääkkiä ja kuvista näin sen takanojan määrän jälkeenpäin. Tämän tytön tie vie nyt nimittäin kaikkiin salin vatsalihaslaitteisiin, teen normaalit vatsat kotona ja lähden lenkille.

Laukkojen jälkeen käveltiin hetki ja Lindos alkoi kunnolla rentoutua. Ja kun hevonen alkoi kulkea rentona, myös kyydissä istuminen helpottui huomattavasti ja esimerkiksi keventäminen ei tuntunut enää ollenkaan niin maratonsuoritukselta. Lunta on joka paikassa järjettömästi ja koska Lindos ei asu maneesitallilla, keskityin senkin kanssa lähinnä siihen tutustumiseen ja uralla ratsastamiseen, johon olen Shockin kanssa keskittynyt jo pitkään. Omistaja-Suvi puhui, josko joskus käytäisiin vaikka maneesilla jos näyttää meidän yhteistyö jatkuvan, jotta pääsen kokeilemaan Lindoksen keskiaskellajeja. Hennalla ja Suvilla oli kumman hauskaa, kun lupasin tehdä ensin tuhat vatsalihasliikettä joka päivä.

Kaikenkaikkiaan kiva päivä poneillen ja heppaillen. Ja nyt voin sanoa tämänkin ääneen - Shock tulee mulle kesäponiksi ainakin osaksi kesää, kun varsat lähtevät varsalaitumelle! :) Mari kysyi, josko voisin tarjota Shockille hoitopaikkaa ainakin joksikin aikaa, ettei ponin tarvitsisi jäädä yksin. Ponin toinen liikuttaja asuu niin paljon pidemmällä, että Mari ajatteli kysyä minulta ensin jotta poni saisi jäädä Poriin. Minulle sopi ja koska myös isälleni sopi - meidän talli on isän tontilla, ajattelin olla kohtelias ennen lupaamista - Shock astelee meille joksikin aikaa. Ei tiedä poni mihin joutuu, meiltä on ratsastettava matka parillekin tallille joissa järjestetään valmennuksia!