Olen NIIN halunnut kirjoittaa tämän postauksen jo kahden päivän ajan, mutten ole ehtinyt! Wilkku koutsasi minua ja Leeviä perjantaina ja tunnista sai ihan hillittömästi irti. Oli hirvittävän silmiäavaavaa, kun joku oikeasti sanoi heti mitä pitää korjata ja miten, jotta saan hevosen kulkemaan kuten kuuluu. Sain ihan todellista täsmäopetusta, eikä tarvannut arvailla, mihin suuntaan korjata.
Yllä kaksi eri harjoitusta, joita tehtiin puomeilla. Sain käskyn treenata maneesissa vain ja ainoastaan puomeja ja kavaletteja, kunnes Leevi alkaa saada voimaa lonksuviin takapolviinsa ja suoristua kunnolla - nyt se roikkuu vasemmassa kierroksessa voltilla täysin lavansa päällä eikä ole suoraa ja tasapainoista nähnytkään. Maastossa käydään useammin kuin kerran viikossa kiipeämässä mäkiä ja keskitytään kaikin keinoin saamaan lihasta ja voimaa hevosen takaosaan.
Tunnin alussa Wilkku halusi tietty nähdä hevosen ja tehtiin töitä pääty-ympyrällä, tehden temmonvaihteluita käynnissä ja ravissa ihan hiipimisestä isoon letkeään liikkeeseen. Pidin hevosen pääasiassa ulkoasetuksessa, mutta suoristin aina eteenratsastuksessa ja Leevi rentoutui tosi nopeasti niskastaan kunnolla pyöreäksi. Pienen pätkän istuin alas harjoitusravia ja tultiin lopputulokseen, että kevennetään kunnes takapäässä on voimaa. Harjoitusravi häiritsi hevosta turhan paljon, jotta liike olisi pysynyt laadukkaana. Ympyrällä myös pienennettiin ympyrää ulkoasetuksessa päästämättä kumpaakaan lavaa karkuun ja palattiin aina isolle ympyrälle väistön kautta.
Puomeilla olikin jännää. Ensin oli nuo kuvaan ensimmäisenä piirretyt vuorossa, näille sai otettua leveään päähän kaksi raviaskelta ja kapeaan yhden, Leevin kanssa tultiin ihan puomien leveimmästä kohdasta. Tein puomien ympärillä isoa pääty-ympyrää asettaen hevosta ulos ja käänsin aina isolta ympyrältä pienemmälle voltille puomien yli asettaen sisään. Pian isolla ympyrällä sain ihan taivuttaa ulospäin pelkän asetuksen lisäksi ja välillä tultiin ulkoasetuksessa puomienkin yli. Homma sujui yllättävän hyvin, kun kuski alkoi saada omat ulkoapunsa edes sinnepäin järjestykseen. En vaan osaa ratsastaa oikeaan kierrokseen! Kun mun vasen puoli jää ulkoavuiksi, musta tulee ihan avuton enkä osaa kääntää ulkoavuilla, vaan takerrun sisäohjaan ja siihen yllättäen se paketti leviää. Hevonen voi vielä kääntyä, mutta ei sinne päinkään niin miten pitäisi. Kun homma sujui molempiin suuntiin, hetken kävelyt ja siirryttiin kuvan toiselle puomitehtävälle, eli yhden askeleen välillä oleville kahdelle puomille. Sama periaate, pääty-ympyrältä tasapainoinen voltti puomien yli. Saatiin oikeasti tehtyä yksi voltti, kun Leevi todella nousi sieltä vasemman lavansa päältä ja kantoi itsensä leijuen puomeista yli, eikä vain ravaten! Fiilis oli supermahtava, kun oikeasti homma sujui niinkuin pitikin! Pikkuvolttien tilalle tehtiin myös voltti pitkältä sivulta toisen sivun puomien yli, eli suurempaa volttia.
Laukassa tultiin 4 peräkkäistä laukkapuomia keskihalkaisijalla, niitä en vaivautunut piirtämään. Leevi oli aika väsynyt jo laukkatyöskentelyyn siirtyessä ja mun työ vasta alkoi, kun piti saada hevonen puomien yli pudottamatta raville. Laukkaa oli mahdoton säätää lyhyemmäksi ilman pudotusta raville viimeistään kolmannella puomilla ja välejä oli pakko pidentää varmaan neljään metriin ellei ylikin, ennen kuin hevosen sai jatkamaan laukkaa puomien loppuun asti. Osa homman vaikeudesta meni hevosen väsymyksen piikkiin, mutta osa kyllä ihan puhtaasti siihen, ettei siinä laukassa pysty säätämään yhtään askelpituutta! Loppuviimeksi oli pakko käyttää reippaasti kannusta ja napauttaa raipalla joka askeleella, jotta homma saatiin lopetettua hyvään suoritukseen. Hevonen sai runsaat taputukset ja pitkät ravailut eteen-alas ennen loimiin käärimistä ja pitkiä kävelyjä maastakäsin.
Tunnista jäi valoisa mieli, paljon täsmätietoa mitä pitää korjata itsessäni ja hevosessa ja odotan jo seuraavaa rääkkiä. Tänään löysin iltaharjausta suorittaessani Leeviltä kaulasta uuden lihaksen. Win! Keskiviikkona on Maijan tunti ja ensi viikoksi pyydän taas Wilkkua kun ei ole muuta valkkua, tiistaina oli ajatus käydä hakemassa Wilkun hevonen hoitajansa kanssa seuraksi ja suunnata kohti kiipeilymäkiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti