The days of our lives

Postauksen kuvituksena toimii täysin irrelevantteina Kurren viime startin kuvia. Kuvista kiitos Heidi Torsti ja Eveliina Ruohonen!

Katso palleron hölkkää...

Sen verran startista, että testasin horse housen hyväksytyllä koodilla olevalla palaliivillä ajamista. Never again.

Leevi on palaillut liikkumaan ja tuntuu olevan ihan täynnä energiaa. Pari päivää maastoiltiin, kevyesti ja hikoiluttamatta hevosta. Eilen oltiin sateisen ilman vuoksi Kurren ja Fannin kanssa maneesilla, jossa menin muutaman kerran laukkapuomin yli yrittäen saada askeleen sopimaan juuri eikä melkein. Verryttelin kevyessä ravissa ja oikealle Leevi oli tosi tosi hyvän tuntuinen, tasainen edestä ja alkuun ruuna oli ihan erilainen mitä vielä kertaakaan, eteni tosi energisesti ja herkkänä pohkeelle :) Vasemmalle meno oli edestä epätasaisempaa ja vaikka mitä yritin korjata itseäni, en saanut hevosta ihan rehellisesti kuulolle. Laukka alkaa hyvin jo edetä maastoralleilujen ansiosta, mutta alettuani hiukan koota, Leevi alkoi tarjota enemmän ylös- kuin eteenpäin vievää laukkaa. Tätä pitää todella treenata, että kokoamiesta huolimatta Leevi lähtee pohkeesta eteen. Kun laukka pyöri, otin puomia molempiin suuntiin ja rehellisesti sanottuna ne kerrat kun askel osui, oli täyttä tuuria. Tuon jotenkin Leevin mieluusti tosi lähelle, jolloin homma menee plörinäksi. Saatiin jatkettua sujuvaa laukkaa jos toin pitkälle ja pyysin isomman askeleen puomin päälle, mutta lähelle tuodessa ei sujunut yhtään. Pari kertaa sain sentään molempiin suuntiin juuri siihen mihin pitikin. Ihan loppuun hyppäsin peräti kahdesti 30cm korkuinen pysty. Arvatkaa, näinkö etäisyyttä? No en tietenkään, onneksi este oli niin pieni :) Tarkoitus on yksin mennessä treenata estesilmää nimenomaan puomeilla ja mahdollisesti kavaleteilla aina maneesilla käydessä, mutta kunnon hypyt otan aina silmän alla.

Kurren mielipide raviurheilusta?

Mia tuli maneesille huvin vuoksi katsomaan ja ohjeisti samalla hiukan Fannia johtamistekniikassa. Kurre kulki hienosti käynnissä ja ravissa ja kulkee koko ajan paremmin, kun Fanni muistaa pohkeen tärkeyden :) Kurrehan on ratsastettu koko ajan aika vahvalla pohkeella ja se naksahtaakin oikein päin aikalailla automaattisesti, kun täräyttää pohkeen kiinni ja tarjoaa edestä tasaisen tuntuman. Harmi vain, että ratsastuskouluissa ei monestikaan muisteta selvittää pohkeenkäytön tärkeyttä! Jokainen hevonen, jota olen tällä tekniikalla ratsastanut, on todella nopeasti tullut avuille.

Kurresta on tullut ihan... mielenkiintoinen flunssalomansa aikana. Ajoin sen tiistaina ja oli itselläkin hetken vähän pasmat sekaisin, kun tämä minun ylikiltti eläimeni alkoi hyppiä pystyyn ketjuissa! Se on jostain keksinyt varsa-ajan juttunsa lähteä ryntäämällä liikkeelle ja nyt kun olen pyytänyt jonkun aina päästämään irti, se keksii selvästi jotain muuta mukavaa. Ihan hallittua keulimista se oli, mutta perhana, lopettaa saisi! Ponilla on vaan olevinaan hirveä kiire liikkeelle, sen 10m ryntäyksen jälkeen kävelee löysin ohjin ihan iisisti. Ratsastamaan lähtiessä poni on normaali oma itsensä. Sama on jatkunut hieronnan ja kranion jälkeen, eikä lihaksistossa ole mitään ongelmiin viittaavaa, kraniolla löytynyt lukkokin aukesi helposti. Kurre on tosin viisi, jospa meillä on teini-ikä menossa?

Lauantaina suuntaan Kurren ajon lisäksi Leevin kanssa taas maneesille. Meille on syksy tullut :( Vettä tulee kuin esterin... ja joka paikka alkaa olla lillua täynnä. Paketoin aamuisin juuri sairastaneet Kurren ja Leevin kaulakappaleellisiin sadeloimiin ulos, Ellakin saa sadetakin päälleen. Tänään tuli vielä jokin hillitön paikallinen ukkonen riesaksi. Inhoan syksyä, voisiko pakkaset ja lumi tulla sitten jo!