Näkikö kukaan sen jyrän rekisterinumeroa?

Olo on kirjaimellisesti kuin jyrän alle jääneellä. Iski aikalailla äkäinen kesäflunssa ja olen toista päivää kotona kurkku raastinrautaa muistuttavana, ääni käheänä, lämmönnoususta "nauttivana" ja kaiken päälle vielä hikoilen kuin pieni possu aina kun teen jotain. Tuli melko säälittävä olo, kun pesin valjaita puolisen tuntia, jonka päälle sain istua vartin ja puhaltaa. Miksei voisi nousta kunnon kuume ja viedä taudin mennessään?

Pahinta, että poden huonoa omaatuntoa ollessani pois töistä. Melko varmasti huomenna käynti työterveyslääkärin pakeilla ja jotain troppeja tätä kurkkua varten. Kävin hoitajan tutkittavana maanantaina ja pikatesti ei näyttänyt kurkussa streptokokkia, eli angiinaa ei ainakaan ole. Tai ollut silloin, mikä lienee tilanne nyt.

Joka tapauksessa, nostatin jännityksen tunteita ja pesin Kurren huomiset varusteet valmiiksi. Minut saanee sitoa kärryille etten putoa kyydistä... Janita helpotti muuta elämääni ja tuli liikuttamaan Shockin, miljoonat kiitokset siitä! Ratsastamisesta ei taatusti olisi tänään tullut mitään, joten Janita kävi rennossa maastossa kuuleman mukaan innokkaan rouvan kanssa. Janita käy myös huomenna, huomenna ratkeaa myös olenko edes sinnepäin kykeneväinen hyppäämään Kallen valmennusta perjantaina. Mieli tekisi todella paljon, mutta kestääkö kunto? Yhden tunnin verran nyt aina saa tsempattua, mutta odottaako kotona sitten kiukkuinen mies kuumemittarin ja mustaherukkamehun kanssa :)

Sekin pitäisi vielä päättää, lähteekö Kurre starttiin puettuna pinkkiin vai sinipunaiseen? Sinipunaisissa ollaan radalla, mutta varikolla voisi hyvin käyttää pinkkiäkin!