30. huhtikuuta 2013

Vetelää ja vilskettä

Eilen oli sellainen teholiikuntapäivä, ettei paremmasta väliä. Lähdin umpiväsyneenä aamukahdeksalta liikuntatreffeille eli aamulenkille kaverin kanssa, josta kotiin päästyäni aamupalan jälkeen suuntasin liikuttamaan Jaden. Jaden kanssa tulikin tehtyä kevyt 1,5h treeni, tosin Janita käski liikuttaa ihan kunnolla... Ennen Jadea kävin heittämässä kotona päiväheinät ja Jaden jälkeen suuntasin takaisin kotiin, siivoten tallin ja ajamalla molemmat ponit. Ella oli onnesta soikea ja Kurre vetelä kuin mikäkin.

Tätä tiedossa taas tänään!

Nyt on NIIN käsittämättömän kipeät lihakset, ettei tosikaan. Lihaskipu menee ohi, mutta eniten häiritsee särkevä lonkankoukistaja. Minulla on siis lukuisia selkäongelmia ja viikko sitten kotona karsinoita siivotessani meinasi jalat lähteä alta, kun yhtäkkiä kesken päivittäisen karsinansiivouskiertoliikkeen iski ihan järjetön särky vasempaan SI-niveleen ja lonkan alueelle. Pari päivää kipulääkkeitä ja kaikki ok, mutta eilen lenkillä tuo lonkka alkoi hiukan muistutella olemassaolostaan, vaikka alla oli hyvät alkulämmöt ja venytykset. Ratsastaessa ei ollut oireita, vaikka menin koulusatulalla. Ilmeisesti koko päivä oli kuitenkin hieman liikaa... No, kipulääkkeet naamaan ja venyttelen illalla, kun pääsen kotiin. Tänään on ohjelmassa tunninpitoa Tuulille ja Kurrelle ja sitä ennen muutama tunti töissä.

Jade oli eilen aika erikoinen. Alkuun kuin rautakangen niellyt, eikä olisi millään asettunut tai varsinkaan taipunut. Käynnissä se alkoi pikkuhiljaa toimia, mutta ravissa oltiin taas ihan lähtöpisteessä. Henriikka tosin nauroi oman hevosensa selässä, että näkee mun ratsastavan vähän tasaisemmalla hevosella, jonka ravi ei ihan noin heitä sieltä satulasta... Ravissa Jade oli alkuun tosi epätasainen ja tahti hukassa. Laukka kuitenkin kulki hyvin ja hevonen olisi halunnut kiihdytellä, mutta pidin sen tarkoituksella kohtuullisen koottuna. Lopputunnista ravi alkoi saada paremmin tahtia ja hevonen pikkuhiljaa myödätä niskastaan, koko tunnin olin mennyt johtavalla sisäohjalla ja runtannut sisäpohjetta läpi. Kun Jade niinsanotusti luovutti ja alkoi ottaa kroppaansa mukaan hommaan, löytyi se tahti ja sisäpohjetta sai käyttää ilman Jaden "ai toihan tarkottaa täysillä eteenpäin!" -älynväläystä. Jaden ja mun kemiat ei mene ihan yksiin, ratsastan paremmin hiukan kuumahkoja hevosia, olen aina ratsastanut. Osaan rauhoittaa hevosen, mutta valmiiksi hiukan tuupattavan innostaminen ei ole ihan mun alaani :) Tietty jos menisi useammin, saisi ihan eri tavalla tatsia Jadeenkin.

....ja Janita lupautui kuvaajamestariksi, eli uutta kuvamateriaalia tulossa!

Kotona ensin Ella valjaisiin, joka suorastaan puhkui energiaa ja metsään päästessä oli valmis syöksymään täyteen vauhtiin. Sen verran piti rauhoitella, että ehdin edes kyytiin... Mutta edistystä! Nyt päästiin hienosti lenkkipolun yli ilman sinne pyrkimistä, tosin metsässä oli ihan hirmuisesti pelättävää kun mentiinkin lenkki eri suunnasta kuin tähän asti. Olisipa ollut kypäräkamera! Materiaali olisi nimittäin superhauskaa katsottavaa, kun poni kiemurtelee aisojen välissä eikä tiedä, pelkäisikö vasemmalla vai oikealla olevaa puuta. Missä arolla Ella luulee kasvaneensa, kun se pelkää ("pelkää"...) kaatuneita puita? Meidän ajomaastoissa kaadettiin metsää viime syksynä ja metsäkoneiden jäljiltä on paljon kaatuneita puita tien varsilla, sekä parin vuoden takaisen Tapanin myrskyn jäljiltä on tien päälle kaatuneet puut vain katkaistu niin, että tien päällä oleva osuus on saatu pois. Ella kyttää joka ikinen kerta näitä polun molemmin puolin olevia katkaistuja päitä. Paha paikka pienelle ponille yrittää päättää, kumpaa nyt pelättäisi enemmän - tai vielä pahempi, jos väistää sinne tien toiseen reunaan vain tajutakseen, että sielläkin on se kamala katkaistu puu! Tuosta saisi oikeasti hulvatonta materiaalia. Mutta edistystä tapahtuu, sillä kyttäillessä pysähtely alkaa olla ilmeisesti loppumaan päin ja neiti liikkuu koko ajan eteenpäin. 

Kurre oli happaman näköinen jo ketjuissa ja todella vetelä metsässä. Ei olisi huvittanut. Sai kuitenkin kesäkengät lauantaina, tällä viikolla hiittiä taas tiedossa, mitä tehdään etupäälle :) Eilisen perusteella vaihdetaan, nyt alla takana kapea ura ja edessä kapea 6mm oikein päin. Etunen ei tahdo päästä alta pois, viime kausi juostiin idiootissa. Katsotaan, mitä keksitään hiitin jälkeen!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti