Olen itse asiassa ihan hirmutyytyväinen, että ulkona sataa! Lumi ja routa alkaa sulaa kunnolla, kaikki pöly häviää ja toivon mukaan pian alkaa samaa tahtia vihertääkin. Huomenna pitäisi paistella aurinko, mutta tiistaista keskiviikkoon on taas luvattu sadetta. Sen jälkeen alan laskea päiviä siihen, että Kurre saa alkaa nauttia elämästä ilman loimea pihalla. Isän mukaan paljon sitruunan nielleempää ponia saa aamuisin etsiä, kun se sadeloimi vaeltaa neidin luokse. Kurrella on kuitenkin jo pitkään ollut vain kevyt sadeloimi pihalla ja sisällä on saatu nakuilla. Ok, tänään sillä on kyllä fleeceloimi sadetakin alla, jottei pikkumuru vain jäädy.
Kurre oli keskiviikkona ajossa tosi kivan ja letkeän oloinen, Maikin hieronta toimii kuin taika! Onneksi varattiin heti ensi kuun alkuun seuraava kerta, jos ponista tosiaan tulee näin mahtavan irtonainen. Kengitysprobleema tulee kyllä vielä, pitäisi päättää miten päin kengät lyödään alle kun hokeista luovutaan.
Meidän kilpailukauden aloitus on vielä varmaan kuukauden päässä, mutta sinne ollaan hyvää vauhtia menossa. Kurre on kaikkea muuta kuin kurakelin kilpaponi, eli pakko odotella vielä jonkin aikaa ratojen kuivumista. Saatiin myös lainaan 1,5 kg zilco, jonka kanssa Viivi saa treenata oikeaa monteasentoa ja Kurre sitä treeniä selästä käsin. Mun tarvii vaan järjestää meidän treenipäivät uudelleen, jotta saan sopivin välein vauhtitreenin ja ratsastukset sinne väliin.
Kurre sai eilen E-vitamiinia ja mustat jänne- ja hivutussuojat. On vielä auki, onko suojat vaan ratsastusta varten (ei tarvi aina pukeutua pinkkiin jos johonkin mennään, kun on pinkkien suojien tilalle myös musta vaihtoehto) vai startataanko jatkossa vähän neutraalimman värisissä suojissa. We'll see :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti