Kesäkesäkesä!

Mikä on varma saapuvan kesän merkki? Kun tarkenee ratsastaa pelkällä topilla ja bolerolla, ilman kunnon pitkähihaista :)

Säätiedotuksen mukaan viimeinen aurinkoinen kuva taas hetkeen...

Shockia ehtikin jo tulla vähän ikävä, kun en reippaaseen viikkoon päässyt tammuskaa näkemään. Siellä se odotti turpa pitkällä porkkanaa jo, olen ehkä vähän opettanut sen kerjäämään... Tai ylipäätään tietämään, että mulla on aina jotain hyvää mukana.

Tänään oli ohjelmassa ensin ponin huolellinen harjaus, yleensä harjaan vain pölärillä suurimmat pois ja satulan alta kunnolla. Nyt ensin hikiviilalla irtokarvoja aimo kasa, sitten kovalla harjalla ja päälle pölyharjalla. Vielä hännän huolellinen selvitys ja perään vähän itikkamyrkkyä, hyvä tuli! Ikävä kyllä Shock on niin pölyinen, ettei siinä saa puhtaan näköistä tekemälläkään vaan se vaatisi kunnon pesun.

Ponia sai alkuratsastuksessa rauhoitella koko ajan, pyrin keventämään hitaasti ja matalaa kevennystä ponin kipittäessä pois alta. Paljon kaarevia uria ja houkuttelua eteen-alas, mutta ponilla oli aivan liian kiire myödätäkseen alaspäin. Shock taipui aina kyetessään keskittymään olennaiseen, mutta osan aikaa työskentelyä häiritsivät huomattavasti kentällä pukkilaukkaavat varsat - tällöin mentiin kaikki kulmat lahjakkaasti lapa edellä... Shockilla on ilmeisesti ollut useampi vapaa nyt, joten vauhtia olisi ollut riittämiin.

Tehtiin aikalailla perusjuttuja, en alkanut vaatia suurempia vaan keskityin saamaan ponia rennoksi ja odottamaan. Laukasta raviin siirtymiset hoidettiin istunnalla jota Shock kuunteli tänään ihan superhyvin, vain pieni puristus reisillä ja poni siirtyi raviin ja ravista pysähdykseen asti. Paljon erikokoisia ympyröitä, taipui paljon paremmin oikealle mitä vasemmalle. Lisäksi ratsastin kahdesti aikuisohjelman läpi, Shockin kanssa pitäisi treenata ja paljon jos haluaisi kisoihin lähteä... Erityisesti temponlisäys oli asia, joka ei meinannut lähteä millään. Pitää alkaa selvästi treenata temmonvaihteluita ravissa, sekä ratsastamaan myös käyntiä suoraa uraa pitkin. Käynti meinasi jäädä aivan hipsutteluksi ja jos pyysi vähän eteenpäin, Shock oli siirtymässä raviin. No, treeniä treeniä, talven aikana ei päästy menemään kuin aikalailla aina vain suoraan uraa pitkin, nyt on hyvä kiemurrella koko talven edestä.

Lopuksi hypättiin kahdesti noin 40-senttisen muurinkappaleen yli, jonka raahasin kentälle. Eka lähestyminen meni harakoille ja käänsin pois esteeltä, kun Shock päätti tieltä kuuluvan moottoriajoneuvon äänen olevan kamala ja yritti karata alta, mutta toisella kerralla tultiin paremmin. Shock jonkin verran kiemurteli lähestyessä, mutta pohkeilla sen sai ohjattua ihan ok esteelle. Askel ei ihan sopinut ja Shock lähti kaukaa, joten tultiin vielä toisen kerran ja askel sopi paremmin kun maltoin pitää kiinni tarpeeksi loppuun asti. Shock hyppäsi sen huiman esteen, mutta selkään tuntui kuin poni olisi ottanut vähän isomman laukka-askeleen, eli selvästi poni kaipaisi vähän enemmän korkeutta esteisiin :D Omat jalat kyllä vähän tuntuivat makaroneilta jälkeenpäin, eli jännitän edelleen vähän sitä hyppäämistä.

Huomisen suunnitelmat muuttuivat niin, että ratsastan pelkän Jaden Lindoksen ollessa hieman ep. Voi olla, että meidän kisat jää tältä erää väliin, mutta ennemmin Lindos parantelee kolauttamansa jalan kunnolla kuin lähdettäisi pilaamaan hevosen loppukausi rasittamalla liian aikaisin.