Sataa sataa ropisee

Kaksi viimeistä päivää on satanut, kun olen kiivennyt ponin selkään. Olen haaveillut maneesista, jossa pysyisi kuivana ja lämpimänä...

Maneesin puutteessa toissapäivänä tehtiin lyhyt maasto kaatosateessa. Olin kymmenen minuutin jälkeen alusvaatteita myöten märkä eikä ponia olisi voinut vähempää kiinnostaa. Tehtiin kuitenkin lenkki kiipeilymäille saakka, kaikkia askellajeja käyttäen. Poni oli ihan ok, luimi sateelle - kastuivathan Shockin herkät korvat - mutta eteni kun käsky kävi. Poni alkaa vihdoin kulkea maastossa rentona! Lisäksi ostin pyörivärenkaiset kolmipalat oliivikolmipalojen tilalle, koska oliivikolmipala ei ole kisoissa sallittu. Ilmeisesti kolmipala houkuttelee Shockia imeskelemään kuolainta, sillä heti liikkeelle lähdön jälkeen alkaa kuolan eritys, vaikken edes pitäisi ohjia kunnolla kädessä. hyvähän se on, että suu toimii :)

***

Eilen oli vuorossa Kallen estevalmennus Sippolassa, Janitan ja Saran kanssa. Kuten arvata saattaa, alkoi sataa kun laitoin likaista poniani valmiiksi kotona. Eipä siinä muu auttanut kuin ratsautua ja lähteä kohti Sippolaa, jonne on peltotietä ratsastaen suurinpiirtein 3 km matkaa. 

Shock oli aivan pöpi! Hirnui koko matkan ja tuntui siltä, että alkaa pian hyppiä pystyyn - Shock, joka ei ole ikinä edes pukittanut! Menomatkalla katselin koko ajan, mihin päästään turvaan jos mutkan takaa tulee vastaan traktori tai puimuri, mutta kumpaakaan hirvitystä ei vastaan tullut ja päästiin turvallisesti Sippolaan asti, ellei lasketa lievästi kierroksilla käyvän ponin pöllöilyjä mukaan.

Oltiin kreivin aikaan paikalla, Janita ja Sara sairan juuri hevosensa valmiiksi ja marssittiin peräkanaa kentälle. Kalle rakenteli jo neljän esteen rataa, aloimme verkata hevosiamme ja Shockin kanssa siirryin melkeinpä suoraan raviin, sen käveltyä jo kunnon alkukäynnit.

Poni oli aikalailla hieno alusta asti! Normaalisti se on hermoillut uudessa paikassa, mutta nyt se oli helppo ratsastaa oikein päin ja vaikka se välillä nousikin peräänannosta kyttäilemään jotain, se oli nopea palauttaa oikeinpäin. Olin ihan ekstaasissa, kun se taas laukkasi rehellisesti oikeinpäin! Shock on nurinkurinen poni, sillä se laukkaa tosi hyvää laukkaa oikeaan kierrokseen ja peräänanto vain paranee. Vasempaan kierrokseen se haki pätkiä alas, muttei vielä ollenkaan niin hyvin kuin oikeaan. Kuitenkin vasen laukka on ponille vahvempi ja se tarjoaa nimenomaan vasenta esimerkiksi maastossa joka kerta...

Alkuverkaksi otettiin laukassa pääty-ympyrällä ensin käärittyä vesimattoa jonka päällä oli puomi, en tiennyt oliko Shock ikinä edes nähnyt vesimattoa joten helpotettiin ensin vähän. Shock ei korvaa lotkauttanut, joten vesimatto toiseen kierrokseen auki ja sama juttu. Ei vieläkään ongelmia. Vesimatto siirrettiin pikkupystyn alle, jota tultiin ekana esteenä.

Ensin pikkupystyä vesimaton kanssa, sitten 10m välillä olevaa sarjaa - isot hepat normaalisti 2 askelta, Shock reipasta laukkaa 2 askelta. Pystysarjaa tultiin molemmista suunnista ja Shockia sai alkuun vähän herätellä, jotta se oikeasti otti reippaampaa laukkaa. Lopulta vielä suoralla oleva yksinäinen okseri ja lopuksi rataa - vesimattopysty, sarja, uudestaan vesimatto, okseri ja loppuun sarja. Tultiin alkuun kaikki siinä 60-70cm korkeana, kunnes hiukan nostettiin. Toisella kierroksella muuten hyvin, mutta ennen vikoja sarjahyppyjä Shockin keskittymiskyky lipesi ja se alkoi huudella kavereiden perään jostain käsittämättömästä syystä. Hyppy sisään oli jäätävä ja yritin korjata toiselle, mutta poni onnistui kuitenkin luikahtamaan ohi ja todellakin, ensimmäinen kielto Shockilta! Kalle kehui kuskin olleen hereillä, mutta poni menetti keskittymiskykynsä täysin. Sarja uudelleen ja toisella kertaa tuli sujuvasti. 

Pyysin saada tulla jonkun esteen 80cm korkeana, jos ilmoittaudun Luvialle 80cm luokkaan - tultiin lyhennetty rata kokonaan 80 -korkeudella, eli vesimatto, okseri ja sarja. Vesimatolle kolautus, okseri hyvin, sarjalle ekalla kerralla laaka hyppy sisään ja B-osa siitä johtuen huonossa tasapainossa yli, joten sarja uudelleen ja tällä kertaa paljon paremmin. Pitää vaan muistaa pitää poni oikeasti lyhyenä eikä päästää sitä leviämään kaarteessa, ratsastaa jalalla kohti ohjaa ja itse KESKITTYÄ!