Kuten eilen lupasin, koetuuppasin kiefferillä tänään. Ravailtiin metsän läpi ja käveltiin lyhyempi pätkä asvalttitietä - meillä oli uskomaton ajoitus. Päästiin noin sata metriä maantiestä, jolta tultiin asvalttitielle ja takaa kuului ryminää tukkirekan kääntyessä sille maantielle. Ei olisi tullut kuulonkaan saada Shock tukkirekasta ohi...
Kentällä normaalit alkupalloilut, ravaillen isoja kaaria, taivuttelua eri suuntiin, lantalavan kyttäämistä ja muuten vaan vähän aivot narikassa, ponilla siis. Laukat eteen eteen eteen, hiukan laajaa kaarretta. Raippa ja kannukset olivat kotona, mutta poni vastasi apuihin yllättävän hyvin.
Työskennellessä poni toimi mukavasti, kun malttoi alkaa keskittyä. Tehtiin osia C:1-kouluohjelmasta, kolmikaarinen kiemura oli täydellinen! Satula tuntui istuvan, minun oli itse helpompi istua ja olin paremmin polvilla irti satulasta kuin synteettisen wintecin kanssa. Poni tuntui myös ehkä hiukan lennokkaammalta, pitää pyytää joku rakkaista kyylistäni kuvaamaan eli samalla kyttäämään, miten poni tosiaan liikkuu. Mia voisi tulla pitämään koulutuntia ja pitää kysyä Johannalta, millä hinnalla tuon kiefferin saisi vuokrata Shockille kunnes on oma uusi penkki. Minulla ei nimittäin tule häntäluu tuossa satulassa kipeäksi! Jostain syystä en ole vielä ikinä istunut yhtä wanhaa koulusatulaa lukuunottamatta yhdessäkään wintecissä, joka olisi minulle sopinut. Shockin satula on muuten ok, mutta häntäluuni kipeytyy satulassa. Kauheimmat kokemukset ovat Isabell Werth -koulusatulasta, joka ohjaa ratsastajan jalkoja lonkista asti taaksepäin. Ellei ole lonkkavaivoja, satula on taatusti hyvä. Minä en pysty istumaan satulassa metriäkään kävellessä, olen joutunut mm. hylkäämään yhden vuokrahevosen satulan takia. Ei ole reilua hevoselle, että lähdetään heti raviin ja laukkaan suoraan tallista, kun kuski ei kivutta pysty satulassa kävelemään.
Shock sai tänään siis plusmerkinnän. Meidän pitäisi vaan löytää joku kouluvalmentaja. Jos pystyttäisi käytännössä koko talvi hyppäämään 2x kuussa ja koulua 2x kuussa, voisi kisakunto olla keväällä aika hyvä. On ihan täysin toinen tarina, pystynkö tuohon tahtiin, kun työni jatkuvat ainakin vuoden loppuun. No, money money money...
Kurre oli tänään kiukkupäällä. Sain vähän rapsuttaa pepun päältä, mutta voi herranen aika mikä ilme kun hain Shockin liikutettavaksi, enkä mokoma edes leipää pikkuneidille tuonut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti