Nyt jäi aikalailla positiivinen fiilis! Ensinnäkin, poni tuntui hyvältä. Toiseksi se myös näytti hyvältä, sillä uudet Glen Gordonin punaiset huopa ja huppu sopivat sille kuin nenä päähän! Hupun korvaosuuksia pitäisi vain järkyttävää kyllä suurentaa...
 |
| Vaihtakaa mielessäni numerot 5 ja 6 päittäin. Kaaduin omaan näppäryyteeni :) |
Uskomattoman hieno kaavakuva. Esteiden 3 ja 4 välissä oli n. 19m hieman kaareva linja, kaikki esteet olivat pystyjä. Aloituskorkeutena ehkä 50cm, aloitettiin hyppäämällä pelkkää kolmosestettä ja pyrkimällä suoraan linjaan sekä ennen estettä että esteen jälkeen. Shock punki alkuun oikealle, kun en saanut ulkokylkeä kunnolla mukaan, mutta alkoi tämäkin lopulta sujua. Tosin se vaati ensin kompastumisen ravipuomiin (...) ja muutaman aivan jäätävän hypyn.
Seruaavaksi lisättiin este numero neljä mukaan ja oli mukava väli viidelle askeleelle. Poni oli samaan aikaan unelias ja vahva suustaan, linja ei meinannut sujua millään. Tunsin itseni vaihteeksi tosiratsastajaksi, kun Viivi selvitti Komeetan kanssa linjaa kuin vettä vaan... Kun sain Shockia hereille ja vähän lyhyemmäksi, me jopa päästiin yhteisymmärryksessä tämäkin linja.
Lisäksi hypättiin yllä kuvattua rataa. Kuvasta katsoen ykköseste oikealle, siitä oikealle kakkoselle, josta vasemmalle kolmoselle ja siitä neloselle, taas oikealle kohti vitosta, vasemmalle kutonen ja siitä vielä vasemmalle seiskaesteelle. Lopetuskorkeus oli 70-80cm ja on todistusaineistoa, kun Shock todella HYPPÄÄ! Meidän pitää ihan todella harjoitella kunnolla lyhentymistä, kunnolla takaosaa alle ja kunnolla polkevia takajalkoja erityisesti ennen radan ekaa estettä, mutta ihan kautta linjankin. Shock hyppäsi todella hyvin kun se polki takaa ja nousi edestä, mutta päästessään pitkäksi se todella lysähti. Tästä huolimatta jäi hyvä fiilis, muutamia huonoja hyppyjä, mutta vähemmän kuin ekalla kerralla. Kyllä me täältä noustaan!
Kuvia tulee, jahka loistavat paparazzini Ida sekä Janita ehtivät niitä lähettää :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti