Perjantain aamujumppa

Antauduin tänään Wilkun käsiin heti aamusta ja lopputuloksena oli päästäkin hikimärkä hevonen sekä keitettyä spagettia muistuttava ratsastaja. 

Askartelin Wilkun ohjeiden mukaan pituushalkaisijalle linjan, jossa oli puomi - 2,5m - puomi - 2,5m - pikkupysty - 3m - pikkupysty - 6m - pysty - 6,5m - okseri. Tähän piti tulla vielä yksi okseri 6,5m päähän viimeisestä, mutta Leevillä ei olisi voima riittänyt harjoitukseen enää siinä vaiheessa. 

Alkuun tehtiin kuitenkin ympyrällä ravin ja laukan kokoamista molempiin suuntiin, hakien samalla ulkopohjetta läpi ja allekirjoittaneelta sisäkättä pois kinnaamasta. Perusongelmani on jäädä liikaa sisäohjaan kiinni ja unohtaa ulkoavut lähes kokonaan, eli hevonen karkaa alta ulkokautta. Nyt heitin sisäkäden kokonaan pois, käänsin painamalla ulkokäden säkään ja taivuttamalla sisäpohkeella. Kun saatiin kaikki toimimaan, hevonen oli aikalailla makea! Laukassa kokoaminen vaati superhypernopeaa jalkaa ja autoin hiukan naputtamalla raipalla tahdissa, sillä kokoaminen on Leeville ihan törkeän raskasta ja myös vaikeaa. 

Laukassa tultiin kaarevalla uralla kahta laukkapuomia, ensin 3 askeleella ja sitten kooten 4 askeleeseen. 3 tuli hyvin alusta asti, kootessa oli hakemista alkuun ennen kuin sain ulkoapuni järjestykseen kunnolla ja potkittua vähän ulkopohjetta kunnolla läpi. Puomit tultiin molempiin suuntiin ja näiden jälkeen kävelypaussi, jonka jälkeen aloitettiin ylläolevassa kuvassa näkyvä linja. Eka kerta oli ihan täysi katastrofi, sillä tultiin linjalle ravilähestymisellä ja maapuomeilla piti nostaa laukka. Leevi puksutti tyytyväisenä ravia eteenpäin ja ignoorasi laukka-avut täysin, vaikka mätkin siinä vaiheessa jo raipalla - ja minä sentään hyppään treenit aina kouluraipan kanssa! Meno oli ihan kategoriaan "OHO ESTE... HEI TOINENKIN ESTE! JA KOLMAS! APUA, NELJÄSKIN VIELÄ", siis hevosen osalta. Hetki baanatettiin ympäri maneesia ja pikkuhiljaa sinne linjalle alettiin päästä niinkuin kuuluikin.

Kun Leevi alkoi päästä kunnolla hyppäämisen makuun ja alkoi edetä kunnolla, puututtiin hiukan sen vinoon vetämiseen apupuomeilla nojaamassa viimeiseen pystyyn ja okseriin. Okseri oli lopussa metrin ja pystyn apupuomi siirrettiin okseriin vielä nostamaan hevosta irti esteestä sen lähinnä roiskaistessa esteestä yli jalkoja roikottaen, viimeisillä hypyillä apupuomien kanssa sainkin napata harjasta kiinni jotta pysyn kyydissä niissä leiskautuksissa. Ruuna oli aikalailla poikki tunnin jälkeen ja kotona odotti päiväheinätarjoilu sen suureksi helpotukseksi. 

Leevi on saanut noin viikon Hilton Herbsin Calm and Collected-valmistetta, sillä hevonen jännittää aina kotipihan ulkopuolella ja myös levottomuus karsinassa on huono juttu. Tajusin tänään, että hevosen ratsastettavuus on huonontunut sitä mukaa, mitä kauemmin sitä litkua on tullut annettua... Leevi on käy kohta takaperin ratsastaessa, mutta silti jännittää edelleen. Taitaa loppua ainakin tämän valmisteen syöttö lyhyeen, vaikutus ei ole ihan toivottu!

Maijan valmennuksen ongelmaokseri ja kerrankin se on hevonen, joka dyykkaa!

Huomenna lähdetään Kurren kanssa Tupunan Ratsupihan harkkakisoihin raviohjelmaan ja Leevillä on Annikapäivä. Kurren ja Fannin radasta luvassa videota :) Kurre juoksee Porissa kilpaa ensi viikolla ja Wilkku taivuttelee ponin kunnolla läpi alkuviikosta. Sovittiin myös, että Wilkku hyppää Leevillä lähiaikoina, jotta ruuna saa osaavamman ratsastajan selkäänsä välillä eikä sen tarvitse aina pelastaa minua.

PS: Uusi satula on <3

Haters gonna hate

Ai kauhea, kuinka aika rientää! Koulutöitä kasaantuu koko ajan lisää hiihtolomaa kohti mennessä ja täyttävät aikani aika tehokkaasti. Tämän lisäksi olen ehtinyt muunmuassa visiteeraamaan Tampereella teatterissa katsomassa Les Misérables-musikaalia. 

Ihan parhaita uutisia on kuitenkin oma satula! Keskiviikkona Hipposportin satula-auto kävi Porissa ja oltiin Leevin kanssa sovittamassa satuloita. Mukaan kotiin lähti Passier Avior-estesatula, joka on aivan nappiosuma. Ennen Avioria sovitettiin joku uusi Kiefferin malli, joka ei minulle sopinut yhtään ja toinen Passier, jolla oli taas huono hypätä. Onneksi Atte muisti tuon Aviorin ihan viime hetkillä, sillä siitä myös Leevi tykkäsi selvästi eniten ja se oli itselleni tosi hyvä istua. Isot tuet tuossa satulassa on semisyvän istuimen lisäksi, mutta mahduin silti pitkän reiteni kanssa hyvin 17" istuimeen :)

Vaikka vanha Prestige lähti vaihdossa ja siitä sai hyvän hyvityshinnan, jäi uudelle satulalle hintaa rapsakasti. Sopiva hyvä jakkara on sen arvoista!

Sunnuntaina hypättiin vielä lainapenkillä Maija Yli-Huhtalan valkussa. Miksi aina silloin menee päin mäntyä, kun olen Maijan silmän alla? Tultiin ihan perus 80-90cm okseria lyhyellä lähestymisellä, ryssin sen lähestymisen kerta toisensa jälkeen ja lähdin työntämään ja sukeltamaan. En saanut ylläpidettyä laukkaa läpi lyhyen kaarteen tarpeeksi ja hevonen pääsi pohkeen taakse. Alkutunnista säädeltiin laukan pituutta kahdella puomilla ja tultiin väliä niin yhdellä, kahdella kuin kolmella askeleella. Oli työn ja tuskan takana saada Leevi lyhenemään siihen kolmeen ilman pudotusta raville - ja se oli senteistä kiinni! Aina se pirun puomi oli etujalkojen välissä. Harjoitus oli Leeville aika raskas ja sen huomasi rataa ja radan osia tullessa, ruunaa sai ratsastaa reilusti eteen. 

Vihreän okserin ongelman lisäksi oli pienenä ongelmakohtana linja 17m välillä - vesimattopysty ja porttisarja. Sain puhtaalla tahdonvoimalla Leevin vedestä yli, mutta ruunan kytätessä se veti pahasti vasemmalle ja kielsi sarjalle mennen ohi. Sain onneksi elikon heti kiinni ja uudestaan sarja ja rata loppuun - sarjasta mentiin hyvin yli, kun sain suoran lähestymisen. Linjaa uudelleen tullessa ei ongelmaa, eli paaaaljon erikoisesteitä luvassa Leeville! Rataa hypätessä tuli mokia, mutta tulin pätkän rataa uudestaan ja sen videopätkän kehtaan jopa julkaista blogissa ;)

Koulurääkkiä meille molemmille

Mia tuli eilen huutelemaan ohjeita ja pitämään pientä rataharjoitusta minulle ja Leeville. Sekä hevonen että minä oltiin rättipoikki treenin jälkeen! 

Treenattiin B-merkin kouluradan meille vaikeita asioita, eli pohkeenväistöä etujalat uraa seuraten ja sekä ravin että laukan kokoamista, jotta saadaan temponlisäyksiin oikeaa meininkiä. Väistöt olivat loppupeleissä helpompia, kuin ne kokoamiset ja lisäykset... Voi luoja, kuinka kuuma voi ihmisellä olla! Leeviä ei ole tietääkseni koskaan pahemmin koottu ja sillä kesti tovi tajuta homman juoni, kun haettiin hevoseen vieteriä ja takaosan käyttöä. Ravissa voima ei riitä istua kunnolla takaosalle, mutta laukassa saatiin kaksi oikeasti hyvää askelta. Hevonen rehellisesti nousi sä'ästä ylös ja otti takajalat reilusti rungon alle. Harmi vaan, että olin liian hidas jalalla ja hyvien askelten jälkeen hevonen putosi raville. Pääasia oli kuitenkin, että sekä hevonen ja minä saatiin onnistuminen ja laukassa saatiin kunnolla eroakin temponlisäykseen. Laukka on Leeville selvästi ravia helpompi askellaji ja sitä on ylipäätään helpompi ratsastaa. Vuoden kuluttua voisi ravikin olla jo pidemmällä?

Itse radan ratsastus oli täysi katastrofi ensin ja Leevi kuskasi meikäläistä poissa avuilta minkä ehti. Uudestaan tullessa rata oli paljon tasapainoisempi - sius ne osat, mitkä muistin! :D Ryssin oikeastaan joka ikisen kohdan radasta, unohdin sen siis kymmenessä minuutissa. Hyvä minä! Nyt treenaan rataa päähäni ja Leevin kanssa tehdään sileällä kokoamisharjoituksia ja siitä lähtöä pohkeesta eteen sekä väistöä. 

Olen tänään ollut vasta tuollaisen 13h töissä ja muutaman tunnin täällä saa vielä viihtyä. Vaihdoin kyllä shellitytöstä raviratatytöksi välillä :) Huomenna olen Tampereella, Annika liikutti Leevin tänään ja liikuttaa myös huomenna. Sunnuntaina hyppään Yli-Huhtalan valkussa ja maanantaina hinkataan taas koulua mikä keritään!

Voi kesä, tule jo!

Porin talvi on oikein valloillaan. Isä on työmatkalla, eli hinasin itseni 5:25 sängystä ylös ja suuntasin jäätävässä tuulessa kohti tallia ja aamuruokintaa. Helpotusta ei ole edes luvassa, vaan koko ajan vaan tuulee ja tuulee, pakkasilma tuntuu hillittömän kylmältä ja menee luihin ja ytimiin... Toppasin yhden pienen ponin kahdella loimella sisätoppiksen lisäksi ulos, kun vein sen keskelle peltoa eli pahimpaan viimaan seisomaan päiväksi. Leevi ei ole osoittanut ainuttakaan palelun merkkiä, Kurre kyllä. Ja minä itse.

Eilen julkaistiin Zilpan seurakoulukisakutsu ja siitä innostuneena lähdin maneesille illalla, pääsin koulusta vasta viiden jälkeen iltapäivällä. Meillä oli raivostuttava 3h tauko kesken koulupäivän ja koska ryhmätyöpariani ei näkynyt, opettelin kouluohjelmia youtubesta ja treenasin illalla muutamia B-merkin asioita :) Totesin parhaaksi osallistua kahteen luokkaan, sillä Leevi ei ole koskaan ollut koulukisoissa saati nähnyt aitoja - tai sitä tuomaria. Käydään nolaamassa itsemme C:1-luokassa kytäten kaikkea ja yritetään B-merkistä jotain prosenttejakin saada.

Illan ohjelmassa oli erityisesti pohkeenväistö käynnissä etujalat uralla, laukkalävistäjältä siirtyminen raviin ja temponlisäys ravissa istuen. Saisiko kouluradalla heittää jalkkarit pois temponlisäyksen ajaksi? ;)

Väistöä treenataan nyt ahkerasti kisoihin asti ja koetetaan saada siitä edes suurinpiirtein sujuvaa. Olin ehkä vähän yllättynyt, kuinka hyvin homma pelitti loppupeleissä ihan over all? Laukkalävistäjät oli ihan jees, B-merkissä ensimmäinen lävistäjä tulee harjoituslaukassa ja toinen temponlisäyksellä, eli tarvii muistaa varsinkin se eka lävistäjä pitää kurissa ja nuhteessa. Tein varsin paljon ihan perus harjoitusravia ja siinä voltteja ja ympyröitä, jotta sain hevosen ensinnäkin ravaamaan tarpeeksi ja silti temponlisäykseen vielä selvän eron. Loppuun leikittelin laukannostoilla ja vastalaukoilla, muutama loiva vastalaukkakaarre ja nostin vuorotellen myötä- ja vastalaukkaa uralla. Minä en saa Leeviä vielä tarpeeksi takaosalleen ravissa saati laukassa tehdäkseni puhtaan laukasta käyntiin-siirtymisen, mutta tyydyin tekemään kahden raviaskeleen kautta ja taas uusi nosto. Pikkuhiljaa! Pyydän lähiaikoina mahdollisesti Wilkun taas läpiratsastamaan Leevin ja huomenna Mia tulee vahtimaan meidän rataharjoituksia. Tupunan ratsupihalla on ulkokentällä harkkakoulukisat 8.2., jonne suunnittelen lähteväni selättämään kisajännitystä C:2-luokkaan.

Yyterin rataharjoitus

Yyterin rataharjoitukset takana ja taisi se vähän paremmin mennä, mitä eilinen :) Homman konsepti oli kiva, verkattiin ryhmässä ja hypättiin kaikki sama rata haluamallamme korkeudella ja saatiin lopuksi ensin suullista palautetta ja ihan lopuksi palaute mukaan paperilla.

Leevi kävi kohtuu kuumana alkuun ja teki taas ihan ihme hyppyjä verkkaesteille, mutta normalisoitui pikkuhiljaa ja hyppäsi itse radalla jo kivasti. Ylläoleva kuva kertoo verkkahypyistä kaiken tarpeellisen - joko oltiin lentokoneita tai sitten hypättiin hillittömän korkealle. Annika sai kuvan ekasta verkkahypystä ristikolle, kun Leevi ylittää ristikkoa noin metrin korkeudelta... En taida kuitenkaan julkaista sitä. :D

Radasta saatiin aika ennalta arvattavaa palautetta. Tarvisi saada hevonen tuotua hieman lähemmäs estettä (katso ylempi kuva...) ja saada vieläkin paremmin hevonen ohjan ja pohkeen väliin. Ja lyhentää ohjaa. Ja myödätä paremmin!!!!!!!! Oikein ärsyttää katsoa videota jälkeenpäin ja piiskata itseäni, kun en vaan myötää kädellä tarpeeksi! Jalka on alkanut pysyä paremmin paikallaan, eli pohje pysyy paremmin lähellä, mutta se käsi! Seuraava kehityskohde tiedossa. Positiivista sanottavaakin oli, sopusuhtainen ratsukko ja kaunis, kiltti ja nöyrä hevonen, hyvä tahti, treeniä lisää niin tulee hyvää jälkeä.

Tervettä! :D Olin näyttämässä vissiin peukkua.

Zilpan harkkakisat

Päivän kisat pulkassa! Aamusta piti hetken kiirettäkin, kun vein poneja kotiin ja nappasin Leevin kyytiin toiseen kuljetukseen. Aloitettiin kuitenkin aamu poneilla, Fanni tuli Kurren kanssa kyytiin ja haettiin Anne, Tomas ja Oona Wilkulta mukaan. Matkalla syntyi kavioliitto Annen ja Kurren välille, voi sitä sydäntäsärkevää hetkeä kun neidit joutuivat luopumaan toisistaan...

Fanni ja Kurre hoisivat homman kotiin mallikkaasti! Parin viime viikon ongelmien vuoksi mentiin puomiluokka ravissa, eikä Kurre verkassa tai radalla osoittanut minkäänlaisia eleitä kiukkuamisen suuntaan, vaan lähinnä ihmetteli miksi ihmeessä sen pitää ravata puomikasojen yli :)

Leevillä on selvästi useampia persoonia ja tänään niistä nähtiin kaksi. Tultiin juuri sopivaan aikaan takaisin kisapaikalle Leevin ja ihanparashoitaja-Annikan kanssa - 40cm oli juuri loppunut ja ratsukoita kutsuttiin palkintojenjakoon. Annika oli laittanut Leeville suojat ja satulan jo kotona valmiiksi, jotta Zilpalla ei tarvinnut kuin suitsia ruuna ja suoraan selkään, maksoin lähtöni jo aamulla Kurren kanssa paikalla ollessa. Olisin joka tapauksessa lähtenyt luokan loppupuolella, mutta tuomarin luvalla minut siirrettiin viimeiseksi lähtijäksi varmuuden vuoksi.

Verkassa mulla oli varsin... räjähtävän tuntuinen hevonen. Leevi kyttäsi kaikkea ja kaikkia. Koetin lähinnä saada ruunaa rennoksi, otin muutaman onnistuneen hypyn ensimmäisten katastrofihyppyjen päälle - tuntemuksista päätellen kaikki jalat ilmaan sojottaen eri suuntiin - ja radalle. 60cm esteet näyttivät niiiiiin pieniltä! Pieniä tai ei, Lewintsky kävi kovin kuumana radalla ja yksikään pidäte ei mennyt radalla kunnolla läpi. Leevi ei tee laukanvaihtoja muuten kuin esteen päällä ja oli täysi työ saada se vaihtamaan laukat ravin kautta. Videolta jälkeenpäin katsottuna rata on paljon siistimpi miltä se tuntui selkään ja laukassa on hyvä tahti. Selkään nimittäin tuntui siltä, että meikäläistä vietiin kuin märkää rättiä! Nyt on tiedossa mulle rataharjoituksia, jotta alan hahmottaa kunnon ratatemmon, enkä väen vängällä yritä ratsastaa liian hiljaa kuten tein 80cm luokassa varsinkin alkuun.

60cm meni hyvin, mitä nyt unohdin kesken uusinnan radan ja käänsin esteeltä 11 väärään suuntaan! Tajusin mokani heti ja luikerreltiin oikean esteen luokse, mutta harmitti se jälkeenpäin. Lähdin esteeltä samaan suuntaan kuin perusradalla nimittäin!

80cm... Verkka oli jo katastrofi. Ajattelin ottaa vain pari hyppyä ja radalle, kun Leevillä kerran on alla jo pienempi verkkarata. Olisi hyvin mielenkiintoista saada video siitä verkasta. Olin kääntämässä verkkaokserille, kun Leevi päätti vakuuttua pystyä hyppäävän tulevan hänen päälleen ja ruuna loikkasi kolmisen metriä sivuun täysin ilman varoitusta. Tämän jälkeen uusi yritys okserille ja sellainen leiskautus, että keräilin itseäni hetken kyljeltä takaisin kyytiin. Kolmas hyppy taisi olla siedettävä ja jätin siihen, pari hyppyä pystylle sai pääasiassa itkemään selässä.

Sama rata kuin edellisessä luokassa, mutta nelosokserin alle lisättiin sateenkaaret. Minulla oli verkassa loistosuunnitelma, jonka toteutuksen unohdin radalla kokonaan ja töks siihen neloselle! Olin liian hidas, askel tai kaksi ennen jos olisin reagoinut, yli olisi räpiköity. No, lyhyellä tiellä uudestaan okserille ja yli.

Koko alkuradan oli tahti ihan hukassa jälkimmäisessä luokassa ja hypyt oli tosi... mielenkiintoisia. Yleisöä kohti hypätessä sain ihan tosissani ratsastaa, ettei ruuna tökkää ja jää tuijottamaan yleisöä. Kutosesteellä vasta homma alkoi hiukan sujua ja perusradan viimeinen hyppy sateenkaariokserille oli jo ihan hyvä, kun tajusin kenkiä vähän kaasua ruunaan. Ihan omaan piikkiin menee jokainen virhe radalla ja oikeasti harmittaa se kielto, kun en vaan tehnyt mitään vaan annoin Leevin kieltää - vaikka tiesin, että se tulee katsomaan niitä sateenkaaria! No, jos saan vähän anteeksi näin ekojen yhteisten kisojen vuoksi ja olen huomenna Yyterin rataharjoituksissa 60-80cm luokassa jo yli vähän tästä jännityksestä, jotta pystyisin ratsastamaan paremmin ja keskittymään muuhunkin kuin siihen, miten se rata nyt menikään.

Kierretään nyt kaikki mahdolliset kissanristiäiset ja hypätään myös kotona rataa, jotta saan itse sitä ratafiilistä paremmaksi. Pysytään näissä pikkuluokissa sen aikaa, että homma skulaa ratatasolla hyvin, ennen kuin siirrytään isompaan :)

Kurrekuvia

Huomenna tulossa enemmän juttua kisoista, toivon mukaan jaksan editoida videot saman tien mukaan. Tänään Wilkku palautteli Kurrea ruotuun ja totesi myös, että onpa muuten kovapäinen ja fiksu elikko - siunaus loppusuoralla, mutta vähän kirous nuoren ratsastajan kanssa!

En edelleenkään suosittele ratsastamaan ilman kypärää! Wilkku on aikuinen ja päättää itse omasta kypäränkäytöstään :)

Meillä on kaulafile!

Fanni 1 poni 0!

H-Y-V-Ä FANNI!

Tänään oltiin maneesilla Isomulkun ja Pikkumulkun kanssa. Isomulkku on tuo kuvassa näkyvä, vahvasti aasia muistuttava elikko - se vähän isompi sai Pikkumulkun arvonimen. En ole ihan varma, onko tämä talvi sittenkään niin kiva asia, jos se muuttaa mun hevoset raivostuttaviksi :D

Kävi ihan klassiset ja kun saatiin esteet paikalleen, maneesiin tupsahti vielä lisää ratsukoita ja 6 ratsukkoa kohtuu pienessä maneesissa oli aika... ahdasta. Varsinkin, kun Kurre ilmoitti haluavansa tapella ja Mia liinasi Fannia ja Kurrea tovin toisessa päässä. Niin vain sai Fanni Kurren liikkeelle! Ensin liinattiin sen aikaa, että kävi selväksi haluttu suunta ja otettiin laukat liinassa ja irti päästettäessä pidettiin vielä juoksutuspiiska käden ulottuvilla apuna. Fanni oli ihan uskomattoman hyvin hereillä ponin selässä ja todella todella sisukkaasti vei tappelutilanteet loppuun asti. Kurren käytös on niin selvää testaamista ja kettuilua, kun ikinä olla voi - nyt sen todella näki, kuinka ponin ilme muuttui hyvin happamaksi Fannin päästessä niskan päälle! Pakko oli edelleen koettaa onneaan muutamaan otteeseen, mutta supertehokas Fanni potkaisi kannukset maksaan ja joko pyörittämällä tai peruuttamalla pakotti ponin takaisin liikkeelle. Ei hätää, poni ei todellakaan ole kipeä. Tämä on äärimmäisen russimainen ja tammamainen tapa testata vähän kokemattomampaa ratsastajaa.

Hämäännyin ensin ajattelemaan ponin olevan kipeä jostain, mutta toissapäiväinen ajolenkki kertoi täysin päinvastaista tarinaa. Tähän asti ollaan ponin suhteen yritetty hyvällä, mutta jos lopputuloksena on entistä enemmän testaava poni, vastataan ponin tilaamalla tavalla ja tapellaan. Kurre vastaa tappeluun pistämällä entistä enemmän vastaan, kunnes se tajuaa häviävänsä ratsastajalle.

Kurre saa mitä tilaa, Oona käy huomenna maastossa ja antaa ponin laukata reippaasti eteenpäin ja perjantaina Kurren lempiratsastaja Wilkku kyselee, vieläkö tekee mieli stoppailla :)

Jos Kurre yrittää mulkkuilla, niin yrittää kyllä Leevikin. Se oli taas tänään maneesissa kuin viritetty kranaatti ja odotin pienellä kauhulla laukkaan siirtymistä. Kyllähän sieltä yritti perä alkaa irrota maasta, mutta tempaisin välittömästi kannusta maksaan ja ärjäisin samaan aikaan ja taas kuljettiin kuin kouluratsu konsanaan! Otettiin pikkuristikoita ja kavaletteja alle viikonlopun kisoja varten. Leevi oli kuin ikinä olisi esteitä nähnytkään ja hyppäsi sen 20cm ristikon ainakin 60cm korkeudelta, kun odotin sen ravaavan ja laukkaavan vain yli... Vaikka ruuna tuntui hyvin viritetyltä, sitä sai silti ratsastaa aika reippaasti eteen ettei suhteutettu väli meinannut jäädä pitkäksi. Hyvät hypyt varsinkin kakkososalle, loppuun ravatessa Leevi oli hyvin ohjan ja pohkeen välissä. Huomenna tiedossa joko koulurääkkiä tai sitten reipasta laukkaa maastossa, en ole vielä päättänyt.

Postauksen kuvituksena eiliseltä muutamia tarharäpsyjä. Yritän epätoivoisesti opetella käyttämään uutta kameraani :)

Se mitään kipeä ole!

Eilisiä tunnelmia! Kurre oli valjaissa ja Leevi vietti vapaapäivää kun tajusin, että sillä on muuten kaksi täyttä viikkoa reipasta treenausta. Kurren ajamisessa oli kaksikin syytä - aisoissa jos meno ei maistu, ollaan tosiaan jostain kipeitä. Juttelin myös Wilkun kanssa ja tultiin ainakin alustavasti siihen lopputulokseen, että Kurre kyllä juoksisi alta pois jos johonkin sattuisi. Se on nyt keksinyt, että Fanni ei osaa ihan kaikkia vastavetoja Kurren kiukutteluihin ja ottaa tilanteesta kaiken irti. Wilkku ratsii ponin perjantaina ja jos silloin kuitenkin tuntuu omituiselta, Maikki mahduttaa ponin ensi viikon hierontoihin.

Eilen tosiaan nautittiin ihan mahtavasta talvisäästä. Mittari näytti 12 pakkasastetta, aurinko paistoi ja poni oli aivan intopiukeana päästessään ajoon! Kotoa ei oltaisi millään lähdetty edes sen verran rauhassa, että pilotti kerkeäisi kyytiin. Alkukävelyt, mitä ne on? Annoin ponin hölkötellä omaa tahtiaan enkä pahemmin häirinnyt, vertyy se kohtuullisen rauhallisessa ravissakin eikä tarvitse tapella ja kuumentaa ponia entisestään. Tehtiin ihan peruslenkki ja en voinut vastustaa kiusausta pyytää yhtä suoraa hiukan reippaampaa ja poni vain ravasi korvat tötteröllä.

Summa summarum, Wilkku vähän palauttaa ponia taas ruotuun perjantaina ja koetan hommata Fannin paikalle, jotta kävisi selässä heti Wilkun jälkeen ja nähdään toistuuko ongelmat vielä. Lippu korkealla, nyt tallille :)

Sekalainen kuulumispostaus

Täällä on kärsitty pikku nettiähkystä ja olen antanut itselleni luvan olla edes ajattelematta koneen avaamista nettipankkia ja laskujen maksua lukuun ottamatta. Olen viettänyt aikaa niin Matkamessuilla kuin äitini luona Vantaalla ja keskittynyt treenailemaan hevosten kanssa :)

Leeviltä vähensin riehumisten alkaessa väkirehuja ja vaikka se saa tällä hetkellä tosi vähän väkkäreitä, energiaa tuntuu silti riittävän. Sanoinko hakeneeni ruunalle sovituskuolaimeksi gägin maastoon? Gägi on ollut puhtaasti kuolaimena siksi, että saan nostettua ruunan pään ylös, jos se yrittää kiskoa päänsä alas ja pukittaa. Muuten sillä saa ratsastaa höyhenenkeveällä kädellä, Leevi on kuitenkin herkkäsuinen ja gägi kova kuolain. 

Ida kävi Leevillä maastossa viime viikolla ensin alkuviikosta ja myös lauantaina minun ollessa Vantaalla. Leevi alkaa taas käyttäytyä ja itse maastoilin torstaina. Olen jo niin vanha, että hiukan kyllä hirvitti lähteä yksin maastoon, mutta ruuna oli rauhassa ja laukkailtiin rennosti metsässä.  Eilen maneesilla Leevi oli oikeasti superhyvä ratsastaa, alusta asti pohkeen edessä ja hyvin töissä, suu vaahtosi runsaasti. Tein ihan perustyöskentelyä ravissa ja laukassa ja lopuksi Fanni ratsasti Leevillä jonkin aikaa. 

Kurre on tällä hetkellä vähän mysteeri ja laitoin jo eilen viestiä sekä Wilkulle ratsastuksen suhteen ja Maikille uusintahieronnan tiimoilta. Fannilla on ollut laukannostossa ongelmaa ja en osaa ihan määritellä, onko poni jostain kipeä vai vain läpiratsastuksen tarpeessa ja testaa Fannia. Ihan rehellisesti sanottuna Kurren tuntien, kaikki on mahdollista... Kurre on aina ollut drama queen ja sen reaktiot eri asioihin vaihtelevat paljon. Yleensä tämäntyyppinen draamailu kertoo enemmänkin testaamisesta ja kiukuttelusta, josta syystä pyysin Wilkun selkään. Fannilla ei ole vielä niin paljoa kokemusta, että osaisi sanoa tuntuuko poni jumissa olevan jäykältä vai pistääkö se vastaan vain, koska se on gotlanninrusstamma. Soitan Wilkulle vielä tänään sopiakseni aikaa tarkemmin ja toivon sormet ristissä, että hän ehtisi selkään jo tänään tai huomenna. Tarkoitus on myös ajaa poni, jotta näen itse sen käytöksen aisoissa. Toivon kyllä vian olevan enemmän läpiratsastuksen puutteessa, eikä 140e arvoinen lukko rangassa kuten syksyllä :)

Keskiviikkona otetaan muutamia hyppyjä viikonlopun kisoja varten ja jos Kurre on poissa pelistä, Fanni saa mennä joko puomiluokan tai 40cm Leevillä jos haluaa. Itse hyppään 60 ja 80, luokat joille Leevi todennäköisesti nauraa katketakseen. Sunnuntaina mennään kivalla konseptilla oleviin harkkakisoihin 60-80cm luokkaan, näistä harkoista saa kirjallisen arvostelun ja paremmuusjärjestykseen ei laiteta :) Kiva käydä näin ihan kauden alussa hakemassa täysin ulkopuoliselta tuomarilta mielipidettä.