21. tammikuuta 2013

Olen tuntien tarpeessa

..ja kipeästi! Eilen oltiin yhtä aikaa Mian ja Camillan kanssa ratsastamassa Jade sekä Reiska ja Mia piti minulle puolittain tuntia samalla, kun Camilla ratsasti Reiskaa.

Juoksutin Jaden alkuun lauantaisen vapaan vuoksi ja tamman pörinä kuului varmaan talliin asti sen pöristessä menemään. Laukassa hiukan riehuttiin ja otettiin elämästä ilo irti, mutta hyvin Jade kuunteli kuitenkin. Tällä kertaa oli ihan juoksutuspiiska mukana pelkän lyhyen raipan sijaan, jotta sain Jaden liinassakin oikeasti vähän liikkumaan eikä vain löntystelemään eteenpäin.

Käveltiin maasta kunnes myös Reiska oli juoksutettu ja sitten hinasin itseni kyytiin. Ensimmäiseksi korjattiin omaa asentoa ja olen kuin olenkin omaksunut sen pienellä ponilla tarvittavan asennon... Varsinkin keventäessä nojasin hiukan eteen ja vein pohjetta taakse, jonka epäilen vahvasti tulleen tavaksi liian pienellä ponilla ratsastamisesta. Mia siis vuorotellen huomautti lantiosta ja käsistä :) Shockilla olen mennyt vaan yleis- tai estesatulalla tai kokonaan ilman satulaa, joten nyt koulusatulat isohkot tuet vähän vaikeutti vielä lisää. No, oppia ikä kaikki.

Jade oli kiva ratsastaa eilen. Alkuun hain sitä reippaasti eteen ja hienot keskiravit tammalta irtosikin :) Koko ajan homman nimenä oli saada Jade reippaasti eteen ja kuolaimesta irti, joka oli alkuun selvästi paljon vaadittu. Jade olisi mielellään jäänyt alitempoiseksi pohkeen taakse, mutta alkoi tehdä hyvin töitä alkujärkytyksen yli päästyään. Sain sen superhyväksi ravissa oikeaan kierrokseen, vasen jäi jäykemmäksi. Jouduin ottamaan meidän molempien kunnon vuoksi käyntiä hetken ja välikävelyjen aikana maneesiin ilmestyi kolme ratsukkoa lisää. Maneesin ovia askarreltiin toisessa päässä, joten kaikkien työnteko keskittyi toiseen päähän - samaan aikaan viisi ratsukkoa joista yksi hyppäsi, oli hieman liikaa. Tein käynnissä vielä vasemmalle muutaman reippaan ylitaivutuksen ja jätin siihen, lähdettiin talliin samaan aikaan Reiskan kanssa. Jaden hoidin päiväheinille pihalle.

Ennen Jaden ratsastusta kävin kotitallilla, Ellan ohjasajopäivä ja Kurren ajopäivä. Molemmat oli tosi positiivisia! Ellan kanssa käytäneen vielä kerran ohjasajamassa ja sitten esitellään kärryt. Neiti marssii reippaasti eteenpäin isäni vain kävellessä vieressä turvamiehenä, naru on ponin selän päällä tallessa. Hieno tyttö :)

Kurre on ihan mahdottoman innokas tällä hetkellä. Mäkivyöt jännittää edelleen ihan älyttömästi, mutta se unohtuu ensimmäisen 50 metrin jälkeen. Jalka käy kevyesti reen kanssa ja vaikka poni olikin kolmen viikon sairaslomalla syksyllä, ei se vaikuta pahemmin vaikuttaneen ponin pohjakuntoon. Eilen pörhällettiin taas kuusi kilometria reipasta ravia metsässä, tosin mahtui tähän yksi kunnon tilannekin. Viimeisen kierroksen viimeisillä parillasadalla metrillä nähtiin, kun kaksi ratsua marssi ilman satulaa metsään, toisella yksi ja toisella kaksi selässä. Siinä vaiheessa alkui tulla pieni kylmä hiki, sillä Kurre ei pysähdy kesken metsälenkin - tai jos pysähtyy, se alkaa välittömästi keulia. Saatte kaksi arvausta, pelkäsivätkö ratsut rekeä ja ponia... Ilman ruumiita selvittiin tilanteesta, kukaan ei pudonnut, Kurrella pysyi kaikki jalat maassa, mutta ihan rehellisesti ehti pelottaa kun toinen ratsuista oli poikittain suoraan edessä ja Kurrella alkoi pää nousta uhkaavasti. Kävellen ohitettiin, mutta monelle ratsastaen liikkeellä olevalle on ollut yllätys, ettei ponikaan pysähdy kuin seinään kesken vetojen tai muuten reippaan ravin. Kurrella on hillitön kilpailuvietti ja se muita hevosia nähdessään pyrkii vahvasti näiden perään. Tuttujen kanssa ongelmaa ei ole, mutten halua ottaa kontolleni pudonneita ratsastajia, kun he pyytävät minua pysähtymään kokonaan heti reippaan pätkän jälkeen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti