Erikoispostaus: Kurre

//EDIT: Aloitin postauksen tiistaina, nyt on perjantai. Parempi myöhään, kuin ei milloinkaan...

Kurre muutaman viikon vanhana Ruotsissa, takana emä Hults Axmira
(c) Signe Håkansson

Postausideoiden ollessa vähissä, tulin ajatelleeksi Kurre-erikoispostausta katsellessani neidin ulkoilun riemua tänään päivällä. Kurre on ensimmäistä päivää ilman betadinehaudettaan pihalla, eli paise alkaa olla selätetty! Vielä kun saisin kengittäjän kiinni, jotta pääsisi pikkuhiljaa purkamaan neitokaisen ehtymätöntä energiavarastoa.

(c) Signe Håkansson

Kaksi ylläolevaa kuvaa käytännössä antoivat minulle syyn alkaa tehdä kauppaa Kurresta. Pommac oli juuri lopettanut ravikilpailu-uransa ja halusin todella toisen ponin, jonka kanssa olisi mahdollista palata raviradoille aikanaan. Jostain syystä katselin oikeastaan pelkkiä varsoja, 2008 ja 2007 syntyneitä lähinnä. Ystäväni jeesasi ruotsin kielen kanssa ja lähettelin sähköpostia useammallekin kasvattajalle, joilta löytyi miellyttäviä varsoja. Stuteri Darin kakara Zenita nousi kuitenkin ykköspaikalle ja siitä alettiinkin tosissaan neuvotella. Kasvattaja Signe vastasi kysymykseeni "myytkö ponejasi Suomeen" välittömästi kyllä, eli oltiin askel lähempänä Kurren Suomeen saantia.

3kk
(c) Signe Håkansson

Ostopäätös syntyi Kurren ollessa 3kk vanha, eli edessä oli odottelua vieroitusaikaan asti. Kurre oli kokonaan vieroitettu 8kk iässä, jolloin sain aloittaa jännittävän matkan kohti Tallink Siljaa ja Tukholmaa. Olin ensimmäistä kertaa yksin liikkeellä laivalla ja pakko myöntää, ettei yön aikana paljon tullut nukuttua. Aikaisemmin mainittu ystäväni Piia oli jo valmiiksi Tukholmassa ja hyppäsi auton kyytiin nautittuamme aamiaista hotelli Ariadnen aamiaissalissa. Voin muuten suositella, en ole varmaan ikinä syönyt niin hyvää aamiaista!

Huomatkaa väärin päin olevat aurinkolasit

Kurre haettiin muutama sata kilometriä Tukholmasta pohjoiseen sijaitsevasta Skärplingestä. Välillä oli vaikea uskoa navigaattoria, sillä tiet vaan pieneni ja pieneni... Kunnes oltiin ihan hillittömissä maisemissa! Kai sitä paikkaa voi kyläksi sanoa, ajettiin porteista sisään ja etsittiin tiemme siittolan maille. Samalla tontilla oli useampia talleja, joten muistaakseni taidettiin kysyä, mistä Dar-ponit mahtaa löytää... Tallitytöt hälyttivät Signen äidin paikalle kauppoja tekemään ja raha vaihtoi omistajaa. Tapettiin vielä tovi aikaa ennen kuin nostettiin Kurre auton kyytiin ja lähdettiin matkaamaan kohti satamaa ja iltalaivaa. Kurre haettiin Suomeen huhtikuussa 2009 ja juuri vähän ennen haun ajankohtaa, oli Finnlink päättänyt olla ottamatta eläinkuljetuksia erään HIHS-osallistujan valitettua päästyään katsomaan hevosiaan vain kahden tunnin välein, eikä tunnin välein. Meillä oli siis vaihtoehtona ajaa maitse takaisin Suomeen tai tulla risteilijällä yli, valitsin risteilijän.

Täyttelin omistajanvaihdospapereista omaa osuuttani satamassa odottaessamme laivan lähtöä. Laivaan osui lisäksemme kaksi muutakin hevoskuljetusta, toiseen päästiin ihailemaan oripäiville tulevia puoliverioreja - olisin voinut ottaa kumman tahansa mukaani, sen verran hienoja kavereita olivat :)

(c) Henna Glade

Kakara ja lastenvahti Nepa
(c) Henna Glade

Kotiin päästessä meillä oli utelias, ihmisrakas ja hyvin omanarvontuntoinen nuori neiti mukana. Kurren kanssa on käyty alusta asti muutamia tahtojen taisteluja, sillä Ruotsissa neiti oli lähinnä saanut riimun päähänsä ja ulkoillut, sekä jakanut karsinan toisen samanikäisen varsan kanssa. Nyt saatiin ylennys ihan omaan karsinaan ja tarhakaverikin kasvoi isommaksi :) Ajolle opettaessa olen valjastanut Kurren (ilman kärryjä siis), jättänyt potkuremmin tarkoituksella roikkumaan alas jalkoihin ja lähtenyt ensin kävelylenkeillä, sitten hölkkälenkeille. Kurre ei voinut sietää kosketusta lavoista taaksepäin, eli lenkkien tarkoitus oli puhtaasti totuttaa poni erilaisten remmien heilumiseen ja kosketukseen. Melkoisia pukkisarjoja tulikin nähtyä, mutta näin ne ennemmin vierestä kuin kärryiltä käsin. Kurren ajo-opetus saatiin hyvään vaiheeseen ennen 1-vuotislaidunta, jolla poni sai nautiskella olostaan koko kesän.

Kurren ja Pommacin ensitapaaminen

Laidunkaverit Nepa, Kurre ja Lippa - Kurre ponin paratiisissa, mahaan ulottuva laidunruoho

Pikkuhiljaa Kurre on kasvanut kakarasta isoksi, vakavastiotettavaksi kilpaponiksi. 2-vuotiskesä meni puolittain laitumella ja talvi ennen sitä ajeltiin pikkuhiljaa uuden taidon ylläpitämiseksi. Lähdin 2010 syksyllä Italiaan 9kk ajaksi, jolloin Kurre oli Suomelan perheen hellässä hoidossa laihdutusleirillä ja hain ponin kotiin taas keväällä, eli 3-vuotiaana. Poni oli saanut hyvän treenin jo Suomelassa, josta minun oli helppo jatkaa ja pikkuhiljaa siirryttiin hiittivalmennukseen, joka tuotti hedelmää kun ilmoitin Kurren ensimmäiseen starttiinsa 2012 huhtikuussa. Lopun taidattekin tietää :)

2009

2010
(c) Henna Glade

2009
(c) Henna Glade

2009
(c) Henna Glade