20. marraskuuta 2012

Älä ikinä...

...ratsasta farkuissa. Siis ihan perusfarkuissa. Ne saumat ei tee hyvää.

Kokeilin eilen Shockille Sydneyn yleissatulaa. Alan menettää toivoni, sillä satula vaikutti hyvältä niin ilman vyötä, vyö kiinni että ratsastaessa. Poni liikkui rentona, mukavan reippaana ja pyöristyi edestä normaaliin tapaan lähes itsekseen. Käynnissä tehtiin etu- ja takaosakäännöksiä, pohkeenväistöä ja 10 metrin voltteja. Ravissa laajaa kaarta keskiympyrällä ja keskityttiin kulmien ratsastamiseen sekä minun omaan asentooni selässä.

Kun annoin laukka-avut, poni pysähtyi kuin seinään. Tarkistin lantion ja yläkropan asentoa, kaikki pitäisi olla ok. Uusi yritys ja taas töks. Heitin ohjat pois ja nojasin liioitellusti taakse, nyt laukka nousi ja pyöri ihan mukavasti. Toiseen suuntaan alkuun sama töks. Kuitenkin laukan aikana poni pyöristyi rehellisesti myös vasemmassa laukassa, oikeassa kulki pitkään oikein päin ja eteenpäinpyrkimys oli hyvä. Ota tuosta nyt selvää, oliko vika satulassa vai tyrkkääjän asennossa. Shock siis pysähtyy kuin seinään pysäyttävästä painoavusta, oli se tarkoituksellinen tai vahinko.

Laukan jälkeen meinasi kuitenkin kaasu hirttää vähän kiinni, Shock teki tätä liian kapean satulan kanssa. Se kuitenkin tuli takaisin ja alkoi keskittyä, takana oli myös paljon vapaapäiviä kaikkien ratsastajien sairastaessa... Itse ratsastus oli kuitenkin positiivinen, poni teki mielellään töissä eikä ollut edes ennen varustamista ihan niin happaman sitruunan niellyt, mitä on viime aikoina ollut. Huomenna tarvii mennä ilman satulaa, jotta saan taas vertailukohteen uusia satulakokeiluja varten.

Viivi kävi sunnuntaina lyhyellä kävelyllä Kurren kanssa. Olivat kuulemma esittäneet takajaloilla seisomista ja kotiinpäin tullessa passagea. Meillä on maailman monin poni ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti