Keskiviikko ja perjantai

Ponini on virallisesti pöpi.

Tallilla odotti tänään supermutainen poni, jonka kanssa reippailtiin noin 15 kilometrin lenkki. Ensimmäiset viisi kilometriä poni painoi naruille minkä ehti ja myös peppu oli kevyemmän oloinen kuin aikoihin. Potkuremmi meillä kuuluu ihan vakiovarustukseen, mutta ponin epäonneksi mulla on jo reippaasti kokemusta kevyestä takapäästä ja saan nykyään lopetettua Kurren tinttailut heti alkuunsa...

Ypäjä 22.4.2012

Käytiin maaseutumatkailemassa ensin Lattomerellä, porskutettiin peltotietä kiihtyvällä vauhdilla ja pelättiin kaikkea mahdollista. Erityisesti vastaantuleva lenkkeilijä meinasi saada Kurren loikkaamaan suoraan ojaan ja pitihän sitä samaa lenkkeilijää kytätä uudelleen siiloilla kääntymisen jälkeen! Kotiinpäin tultiin edelleen kivet sinkoillen vaikka pitelin kiinni, poni tuntui sen verran innokkaalta etten pakottanut kuitenkaan ihan kävelyksi heittämään.

Katselin taivaalla olevaa mustaa pilveä ja päätin sen olevan ihan viaton, paikallaan oleva pilvi, kääntäen Kurren vielä pisimmälle maantielenkille kun kerran virtaa oli.
Väärin. Virhe. A mistake. Älkää ikinä tehkö näin. Jätin kurahousut kotiin ja ajoin kumisaappaissa ja kollareissa, vain todetakseni meidän olevan yhtäkkiä ukkosmyrskyn keskellä. Olimme jo niin pitkällä kotoa, ettei kannattanut kääntyä ympäri vaan jatkaa alunperin aikomani lenkki loppuun, jonka aikana saimme nauttia niin salamoinnista, jyrähtelystä kuin vesi- ja raekuuroista. Sormenpään kokoiset rakeet vaakasuoraan kohti kasvoja tekee muuten kipeää...

Ypäjä 22.4.2012

Kuten arvata saattaa, sade loppui kuin seinään kun meillä oli parisataa metriä matkaa kotiin. Sade oli kuitenkin onneksi kohtuullisen lämmintä vaikka yhdellä pitkällä suoralla tuulikin kylmästi. Kotona poni pääsi kokovartalosuihkuun ja mahan alta sai rapsuttaa mutakerrosta piikkisualla irti. Haluan ponin, joka ei rakasta mutakylpyjä.

Keskiviikko on nyt Viivin ratsastuspäivä, tytöt saavat aikalailla heti mennä ihan kunnon lenkkejä. Viivi ratsasti keskiviikkona lyhyen lenkin ja jos poni oli tänään räjähdysvalmis, parempi mennä vaan ihan kunnon lenkkiä ja pian aloittaa pepunparannus eli kiipeilyharjoitukset Pinomäen ainoassa mäessä, jonne ei kärryillä pääse. Vielä en ole ihan päättänyt, korvaako ratsastus yhden ajokerran vai ajanko edelleen 3x viikossa. Tulee varmaan kokeiltua ja välillä ajettua enemmän, välillä vähemmän.

***

Keskiviikko oli Kurren ekan virallisen ratsastuksen lisäksi Lindospäivä. Huristin Nakkilaan ihanassa auringonpaisteessa ja ylitin itseni monin tavoin! Lindos oli saanut maanantaina kunnon rääkin Meerin koulutunnilla Suvin kanssa ja oli keskiviikkona aivan super ratsastaa, letkeä ja rento. Itse istuin 98% ajasta tiukasti keskellä hevosta ja hevoseen oli helppo vaikuttaa, se kokosi hyvin ja vastasi - kuten normaalia - pienimpiin mahdollisiin apuihin. 

Saatiin vaihtelua rutiineihin, kun Amanda tuli hyppäämään Faralla pientä ristikkoa ja pystyä valmistautuessaan viikonlopun kisoihin. Suvi yllytti minuakin ja mentiin Lindoksen kanssa pari kertaa pikkuristikkoa! Olen nyt virallisesti hypännyt ekaa kertaa since 2006 ;) Eipä se rehellistä hyppäämistä ollut, mutta hyppykammoiselle loistavaa terapiaa kun alla oli toimiva ja luotettava hevonen, jonka kanssa oli tunne sataprosenttisesta hallinnasta koko ajan. Eikä tyylikään kuulemma ollut lainkaan huono.

Ypäjä 22.4.2012

Ehkä paras fiilis keskiviikosta jäi kuitenkin harjoitusravista. Pystyin ihan oikeasti istumaan ravia kunnolla ja työskentelemään harjoitusravissa, pitämään jalkani rentoina ja vaikuttamaan hevoseen. Pikkuhiljaa saanen jättää takanojankin pois. Minulla on paljon vaivaa selässä ja nojaan ennemmin taakse harjoitusravissa niin kauan kun harjoitellaan sitä, etten niksauta mitään jolloin ratsastukset loppuu pitkäksi aikaa.

Suvi on tulossa PRRC:n koulukisoihin 17. päivä, joihin olen ajatellut ilmoittaa Kurren ja Viivin raviluokkaan jos rata menee kotiharjoituksissa ok. Suvi puhui siitä, että voisin myös tyrkätä jotain koululuokkaa jos haluan - uskallanko lähteä aikuisohjelmaan? Rata on helppo, mutta saanko hevosen muka rennoksi kisapaikalla? Kisajännitys ei varmasti auta sitä.

Lindoksen pois hoidettuani porhalsin Pinomäkeen, jossa otettiin tosiaan Kurren eka kunnon ratsastus ilman taluttajaa ja tarkoituksena myös ravata. Kävelin vieressä vielä kuitenkin, mutta ravien ajaksi jäin odottamaan paikalleni, tällä flunssalla ei paljoa juosta vieressä. Kurre otti ensin melonin nenään Viivin napauttaessa raipalla kun pohkeesta ei olisi haluttanut siirtyä raviin, mutta pian ravasi oikein nätisti metsätietä eteenpäin. Käytiin myös Pinomäen koulun pikkukentällä kokeilemassa kunnolla kääntämistä ulkopohkeen kanssa sekä vähän ympyrää. Kentällä ravikin nousi pelkällä pohkeella.

Ypäjä 22.4.2012

Starttikuvista kiitos Fanny Suomela :)