19. heinäkuuta 2013

Syväluotausta siirtotallielämään

Tämän postauksen tarkoituksena on yrittää avata meidän tallitoimintoja ja järjestelyjä, koska niistä on paljon kyselty. Yritin ottaa kuvia sekä tallista kuin rehuvarastosta :)




Meillä on kaksi siirtotallia vastakkain ja väliin jäävän käytävän päällä on valokate kattona, pellon puoleinen käytävän seinä on lyöty umpeen läpivedon vuoksi. Käytävällä saa hevosen kiinni kahteen eri kohtaan ketjuja siirtelemällä, kaksi ponia mahtuvat samaan aikaan seisomaan käytävälle kiinni. Ovet luonnollisesti aukeavat tallista ulospäin ja ne pidetään joko kokonaan auki tai sitten vaihtoehtoisesti kiinni, mutta ei koskaan jätetä puolitiehen muiden tielle. Kaikkien ovien vieressä on koukut riimuille, joihin luonnollisesti ripustellaan milloin myös suitset, harjakassi tai oma takki. Toisen tallin seinässä on taitettava satulateline, jotta satulan saa käsistään harjauksen ajaksi laskematta sitä kuitenkaan maahan. Käytävän takaseinällä on koukut talikolle ja muille tarvittaville varrellisille tavaroille, pieni hylly milloin minkäkin tavaran säilytykseen ja vesiletku, joka vielä yhden liitännän kautta vie veden tarhoille asti tai toimii pesuletkuna. Toisen tallin sivuikkuna on peitetty, koska karsina on täynnä heinää.



Karsinoista löytyy ruoka- ja juomakupit, kuvien oton jälkeen seinään saadut suolakivitelineet ja Ellan boksista löytyy edelleen entisen asukin heinähäkki, jota kukaan ei ole vain jaksanut irrottaa seinästä. Häkkiin on ollut hyvä sitoa poneille leluja :) Kurrelle aikanaan ostettu jolly ball risteilee karsinasta toiseen, nyt se on asustellut enemmän Ellan leluna. Ponit eivät leiki pallolla tarhassa, mutta karsinassa se on ollut kiva. Suunnittelin asentavani kattoon koukun ja pallon roikkumaan ilmaan väliseinän päälle, jonka jälkeen ponit saavat tähtäillä toisiaan.
Molemmissa talleissa toisen karsinan ovi on toista matalampi, eli ponikarsinat on helppo löytää. Ella tosin asuu hevosovella varustetussa karsinassa tällä hetkellä, jotta saa olla Kurren vieressä.

Heinät meillä syötetään maasta ja häkistä, jos syöjä on heinän suhteen possu. Ponit molemmat nautiskelevat ateriansa maantasalta.






Tässä kuvassa näkyvä vasemmanpuoleinen talli on puolittain heinävarastona tällä hetkellä. Takaseinällä roikkuvat harja, lapio, talikko ja harava, auki olevan oven taakse jää pesuletku ja oikeanpuoleisen tallin oven taakse jää taas pieni hylly, jossa on mm. ämpäri juomakuppien tyhjäämiseen, harja, heppanameja ja pumpulia.




Käyttötallin seinät ovat kaameassa kunnossa tällä hetkellä, mutta seinälevyt siirretään vielä tämän kesän aikana lattialevyiksi ja seinille lyödään uudet vaaleat levyt. Sen jälkeen saankin pestä tallin vuosittain sisältä painepesurilla... Väliseinä on maistunut kahdelle neidille, ennen kuin löysin tuon seinän päälle tarkoitetun metallisuojan. Poneille maistui hyvin mm. tabasco, jolla yritin estää puun järsimistä. Sallitut lelut eivät ole yhtään niin kiva. Väliseinästä saa 130cm korkean, nyt se on laskettu poniystävällisesti noin 110cm korkeaksi.




Ruokaa! Rehuvarastoa takaseinältä kuvattuna. Rehuvarasto on pieni, mutta toimiva. Toisella lyhyellä sivulla on hylly lisäreille ja muulle pienelle roinalle, hyllyn vieressä on roskis sekä kannelliset astiat kivennäiselle sekä nappuloille. Kuvassa selkäni takana on vielä pieni arkkupakastin, jossa on kauraa. Oikean käden puolelta löytyy taas loppuvarastollinen kuivaa heinää, jota en vaivautunut kuvaamaan :)

Varusteet meillä on erillisessä, lämmitetyssä piharakennuksessa, jonne tulee lämmin juokseva vesi. Yksi letku on hevosten pesua varten ja toisen saa yhdisteltyä niin, että tarhoissa juoma-astian saa täytettyä helposti. Varustehuoneesta löytyy kolme satulatelinettä, useampi valjaskoukku - joissa roikkuu milloin mitäkin - suitsikoukkuja, pitkä hylly loimille sekä neljä kapeampaa hyllyä muille varusteille. Satulahuovat ja ei-käytössä olevat roinat ovat kannellisissa muovilaatikoissa lattialla, osa loimista on alimmaisella hyllyllä ja yksi hylly on täynnä pieniä koreja, joista löytyy mm. suojia, niinsanottu lääkekaappi, starttitavaroita, korvahuppuja, linimentit... Yritän pitää kaiken mahdollisimman siististi paikallaan, mutta välillä valjashuone on kuin räjähdyksen jäljiltä. Valjashuoneessa on myös jotain työkaluja, kuten oksasilppuri säilytyksessä. Lisäksi varustehuoneessa on isän arkkupakastin ja pieni pesukone hevostavaroille. Koneeseen mahtuu esimerkiksi Kurren sadeloimi, mutta talviloimet pesetän muualla. Hevoskokoisista loimista fleecet ja vastaavat mahtuvat, mutta sadeloimet ovat jo liikaa 5kg koneeseen.

Varusteiden suhteen olen sinänsä natsi, että suojat voivat ajelehtia lattialla, mutta nahkavarusteet ja vastaavat on palautettava siististi omille paikoilleen. Satulaan käytön jälkeen suojus, mahdollinen märkä huopa pesukoneen päälle odottamaan pesua, suitset ristitään paikalleen. Suojia ei jätetä harjakassiin, vaan laitetaan omaan koriinsa. Pestyt suojat laitetaan joko narulle tai lattialle kuivumaan, mutta korjataan siitä mahdollisimman pian paikalleen. Ihanaa kun on oma talli, saa tehdä juuri niin kuin haluaa!

6 kommenttia

  1. Voi näitä oman tallin ihanuuksia, itse tosin usein saan päivänikin pilalle jos heinätalikko ei ole piikit seinään päin käännettynä paikoillaan vaan löytyy tallikäytävältä nojailemasta :D

    Onko sinulla ollut enemmänkin hevosia kotona, vai miksi 4 karsinapaikkaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulle saa aikaan hillittömän ketutuksen, jos joku muu on tehnyt ruuat ja laittanut iltaämpäriin aamuruuat sekä toisin päin. Kohtuullisen naurettavaa tästä tekee se, että vain Ellan ämpärit on keskenään erilaiset. Haluan silti sen pienemmän olevan iltaa varten! :D

      Hevosia on vuosien varrella ollut kahdesta neljään, vielä viime talvena tässä oli kaksi vierasta :)

      Poista
  2. Näyttää tuo siirtotallielämäkin toimivan oikein hyvin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toimii, kunhan siihen tottuu! Myönnän joskus talvella miettiväni perinteisen tallin hyviä puolia. Onneksi valjashuoneessa on lattialämpö!

      Poista
  3. Kiitos mielenkiintoisesta postauksesta! Olet muistaakseni joskus maininnut jossain postauksessa jotain Kurren astuttamisesta? :) Olisi kiva lukea mahdollisia ajatuksiasi tästä, jos vain haluat niitä jakaa. Millainen olisi "unelmayhdistelmäsi" jne :) Itselläni tällä hetkellä vain russiruunapapparainen, mutta sekin kyllä toisinaan ihan tarpeeksi varsamainen :) Tulevaisuudessa kylläkin haaveena kouluttaa nuori poni ihan alusta asti.
    t. Ronja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voin kyllä kirjoitella ensi vuoden suunnitelmista enemmän, joihin siis kuuluu astuttaminenkin. Voin myös ihan suoraan suositella varsan ostamista - poniin saa luotua ihan uskomattoman suhteen, näin minun kokemukseni perusteella. Tämän vuoden starteissakin on ollut fiilis, että Kurre menee peppu edellä puuhun jos niin pyydän :) Pommac oli rakas, mutta Kurre on selvästi niin minun ponini kuin olla voi.

      Poista