Pimeässä maastoilun ABC

Syksyn pimeys on saapunut Suomeen ja tuossa ehdittiin jo nautiskella pikkupakkasista muutama päivä. Nyt on taas reilusti plussan puolella ja vähän väliä sataa vettä - ja ulkona on vaan niin uskomaton pimeys. Masentuneena tänään katselin koulun ikkunasta ulos, kun aurinko pikku hiljaa alkoi laskea ja ilta hämärtyä. Siinä sitten puettiin itselle ja hevoselle heijastimia ja tulipa kautta rantain mieleeni...

Käytäthän heijastimia maastoillessasi?

Meillä heijastinpakko koskee ihan jokaista, joka meidän hevosten kanssa yrittää kotiportin ulkopuolelle. Käytännössä meillä käytetään syyskuun puolivälin jälkeen heijastimia aina maastoon lähtiessä, päivällä hiukan pienemmässä mittakaavassa. Tänään puin Veikolle heijastinloimen ja itselleni heijastinliivin sekä otsalampun ennen lähtöä. Jos ilma olisi ollut hiukan viileämpi, olisin toppautunut vielä uudella investoinnillani sadechapseilla, joissa on heijastimet alareunoissa. Täällä on ollut jo monta päivää ihan hirveä ilma - tuulee niin, että tukka lähtee päästä. Käytiin Idan kanssa kävelymaastossa sunnuntaina ja silloin ilma oli paljon viileämpi, nuo edellämainitut chapsit pitivät jalat ihanan lämpiminä tunnin maastossa tuulesta huolimatta. Tykkään!

Sekä Kurrella että Veikolla on kuvanmukainen Hööksistä ostettu heijastinloimi, Kurrella pinkki ja Veikolla kuvan keltainen. Tämä loimi on niin uskomattoman hyvä, ettei sitä hevillä vaihdeta! Tämä näkyy pitkälle ja verrattuna Horzen samalla idealla olevaan heijastinloimeen, tykkään tässä loimessa irrotettavasta etukappaleesta tosi paljon. Päivällä maastoillessa yleensä jätän etukappaleen kotiin, iltahämärässä se on ehdottomasti mukana. 

Otsalamppu on minun makuuni oleva turvavaruste myös ilman sen tarjoamaa valoa pimeässä metsässä. Kuljen paljon autotien reunassa ja otsalamppun avulla ratsukko näkyy vastaantulevalle autolle huomattavasti aikaisemmin, kuin pelkkien heijastimien kanssa. Varoittelen myös takaa tulevia olemassaolostani otsalampun avulla, katson tarkoituksella kunnolla taakseni aina kun havaitsen auton lähestyvän. Täällä liikkuu paljon hevosiin välinpitämättömästi suhtautuvia autoilijoita, mutta kunnolla heijastimin ja otsalampun kanssa varustautuneena olen kohdannut ainoastaan erittäin ajattelevaisia ja varovaisia autoilijoita!

Rakkaat ihmiset, käyttäkää heijastimia, mieluummin turhaankin. Hevonen maastoutuu lähes poikkeuksetta jo päivänvalossakin taustaansa ja autoilija havaitsee ratsukon paljon, paljon aikaisemmin huomiovärien ja heijastimien ansiosta. Arvostakaa omaa ja kanssaihmisten henkeä tekemällä itsestänne todellisia välkkyviä joulukuusia.