14. heinäkuuta 2014

Niinisalo day 2: sijoitus!

Vieläkin aika wtf-fiilis. En tosiaan tiennyt kouluprosenttejani ennen maastoon lähtöä ja meille tuli hiukan kiire lähdössä, kun Veikko olisi mieluummin jäänyt kotiin kuin tullut traileriin. Eipä siinä, paikanpäällä hevonen valmiiksi ja verkkaan! Luulin jo, että täällähän on ihan ok-ilma, hiukan viileämpää kuin eilen. Juu niin vissiin, oli ihan järkyttävän kuuma! Valuttiin Veikon kanssa molemmat hikeä radan jälkeen.

Verkassa Veikko oli jopa vähän löysän tuntuinen. Hereillä ja innokas kyllä. Totesin siinä, että parempi näin kuin hulluna paikasta toiseen sinkoileva, singotaan vasta radalla. Muutaman verkkahypyn otettuani totesin että mitä sitä suotta rissaamaan, kun tämä on Veikolle täyttä lastenleikkiä. Odoteltiin lähtövuoroamme ja kun siirryttiin lähdön tuntumaan, meinasi Veikko ampaista jo kun huudeltiin minuuttia :) Lähdin käytännössä paikaltani ja kyllä tuo maastoesteratsastus on ihan mahtavaa touhua! Veikko oli aivan liekeissä ja suurimman osan rataa meidät pystyi paikantamaan jatkuvan "prrrrrrrrrrrrr!"-äänen perusteella. Homma sujui kuin vettä vaan ja ilman estevirheitä tultiin maaliin, mutta... krhm... otettiin ehkä 24s aliaikaa. Kyllä, 24s! Ei ollut hidastelu tarpeeksi tarmokasta ja jouduttiin jopa kerran palaamaan takaisin päin, kun meni vähän pitkäksi väärälle polulle sianselkien jälkeen. Hups :D Ensi kerralla taidan lainata kenttäkellon joltakin, josko otettaisi vähän vähemmän aliaikaa.

Koko homman suurin yllätys tuli, kun kävin palauttamassa numeroliiviä ja hakemassa Veikon passia. Näin samalla väliaikatulokset ja me ollaan oltu jaetulla 9. sijalla koulun jälkeen! Vielä enemmän järkytyin, kun tajusin keränneeni kouluradasta prosentteja 66,67%. Paperissa on kaksi kasia. Minun elämäni ensimmäiset kasit. Estekielto pudotti meidät sijalle 12, mutta Janita otti yhden kiellon maastoon ja putosi tällä meidän taakse.



Elämäni ensimmäiset kenttäkisat päättyivät SIJOITUKSEEN! Veikko ja minä porhallettiin 11. sijalle ja lähdettiin kotiin vihreän ruusukkeen kanssa :)





Unohdin taidokkaasti oman kamerani kotiin, mutta yllä pieni puhelimella kuvattu videokooste. Kuvia on taatusti tulossa, kun paikalla olleet kuvaajat saavat kuviaan näkyville ja minä kuvaluvat kyseltyä!


7 kommenttia

  1. Onnea!
    On sillä pitkä askel.. ette ees näyttänyt mitään järjettömän kovaa menevän, mutta askel vaan vie..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se tässä on ongelma, kun hevonen tuntuu liikkuvan kuin täi tervassa - ja tosiasiassa se kiitää sataa. Ehkä joskus opin hallitsemaan vauhtia :)

      Poista
  2. Vautsi wau, hurjasti onnea! Upea suoritus :)

    VastaaPoista