12. heinäkuuta 2014

Niinisalo day 1: maastoon mennään



Tässä on ollut kovasti debyyttejä viime aikoina, nyt oli vuorossa kenttäkisaneitsyyden menetys. Aloitus niin kutsutulta kotikentältä Niinisalossa ja maastoon ollaan jatkamassa kouluradan pienistä rikkeistä ja esteiden yhdestä kiellosta huolimatta. Tässä tulee umpipoikkiväsyneen ratsastajan lyhyt selostus, paremmat kisaselostukset tulevat myöhemmin. Tässä kuitenkin mausteena jo nuo tämän päivän radat, kun toimerruin lataamaan ne jo youtubeen.



Kouluprosentteja en jäänyt tänään odottelemaan ja väliaikatulokset eivät ole vielä tulleet Kipaan, mutta koulu meni ihan hyvin. Hiukan protestointia parissa kohtaa kun otin liian kovan pidätteen ja kauhukseni Veikon bravuuri keskiravi jäi käytännössä esittämättä! Hevonen yllätti meikäläisen painumalla kuolaimen alle kevennykseen lähtiessä ja keskiravi jäi kyllä tositosi säälittäväksi. Muuten en pystynyt istumaan kyydissä askeltakaan, mutta selvittiin rata loppuun ja Wilkku oli tyytyväinen, että rata oli hyvä. Raviohjelma oli parin viikon takaista Luvian rataa paljon tasaisempi, laukassa ei poikiteltu turhia ja myös sain tehtyä lävistäjällä raviinsiirtymisen laukasta ilman vaihtoa, hyvä minä!

Muista HD-laatu!






Estekoetta saatiin odotella piiiitkä tovi ja aikaa tapettiin lähinnä syömällä ja mukana olleita lapsia syöttämällä. Veikko oli tosi kivan rauhallinen ja avuilla kun madeltiin kohti verkka-aluetta, mutta siinä verkkaillessa alkoi ympärillä pyöriä pieniä ja isoja vihreitä miehiä - varusmiehet marssivat paikasta toiseen ja Veikko jännittyi tästä liikenteestä joksikin aikaa kovin. Kun sain sitä rauhoiteltua tehdessäni hienoja pohkeenväistöliikkeitä volteilla puiden ympäri, se kuitenkin pysyi edelleen aika alertissa tilassa ja kuumui kovin. 



Estekoe sujui hyvin - taas yksi debytointi, en ollut ennen hypännyt nurmella - toiseksi viimeiselle esteelle asti. Kyseinen kohti tuomarikoppia hypättävä okseri oli aiheuttanut monille kieltoja, pudotuksia ja jopa ratsastajan putoamisen ja otin jonkun alitajuntaisen leevimoodin päälle, paineistin joka askeleella lisää ja Veikko teki ihan oikean ratkaisun ja jätti hyppäämättä. Keilattiin este kumoon ja odoteltiin hetki kun este saatiin takaisin kasaan ja karautettiin yhdellä kiellolla maaliin. Se kielto harmittaa vieläkin ihan uskomattoman paljon! Niin turha kielto, jota ei olisi tullut jos en olisi itse jotenkin päättänyt, että eihän tämä tästä mene kun ei muutkaan. Veikko todellakin olisi mennyt sen esteen ilman sitä turhaa paineistamista... Wilkku huusi uuden lähestymisen aikana takaani "odota!" ja sain sillä päätäni jotenkin kylmäksi ja purjehdittiin yli ilman ongelmia.


Kohti ääretöntä ja sen yli...
(c) Iida Mäkinen

Muista HD-laatu!


4 kommenttia

  1. Hienoa että teidän elämänne ekat kenttäkisat ovat lähteneet niin hyvin käyntiin- huonomminkin voisi mennä :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huonommin voisi juu mennä, mutta tällainen pieni perfektionismiluonne hieman velloo omassa epäonnistumisessaan :)

      Poista
  2. Siistiä ratsastusta, mä tykkään!
    Onpa matalan näköset noi rataesteet vai johtuuko ne siitä, että Veikko on sen verran iso?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ihana kuulla :)
      Rataesteet on harrasteessa 80cm, mutta joo ne näyttää ihan maahankaivetuilta! Pitkät puomit, iso kenttä, iso hevonen... Katsoin Luviallakin, että onpa nää pieeeeniä :D

      Poista