Käyttökokemuksia raviturvaliivistä

Vuoden alusta tuli pakolliseksi käyttää turvaliiviä ravien aikana radalla hevosta ajaessa. Oman turvaliivini päädyin ostamaan Agrimarketista, koska tykästyin ennemmin pitkään kuin lyhyeen malliin. Ajoin eilen ensimmäistä kertaa kotona liivi päälläni.

Kuva Agrimarketin sivuilta

"Kevyt ja joustava CE1621-2 –hyväksytty raviturvaliivi. Mukautuu vartalon mukaan ja mahtuu hyvin ajopuvun alle. Käyttökokemusten perusteella ei haittaa tallitöissäkään ja lämmittää talven kylmillä napakan istuvuutensa ansiosta."

Kokemus oli... mielenkiintoinen. Turvaliivi on ymmärrettävistä syistä suunniteltu enemmän miehelle, kuin naiselle. Tällä kyseisellä koekäyttäjällä on kaiken päälle lyhyt selkä, selkeä vyötärö ja naisille ominaiset rinnat, vaikkeivat isot olekaan. Minun liivini on kokoa M, joka on minulle täysin sopiva.

Puin liivin mahdollisimman lähelle ihoa, eli ohuen pitkähihaisen päälle. Turvaliivi muotoutuu parhaiten ruumiinlämmön avulla, eli se on puettava lähelle ihoa ja vasta sen päälle puetaan lämpimät kerrokset. Oli kieltämättä melkoinen michelinukko-olo, kun päällä oli toppi, pitkähihainen, turvaliivi, huppari, ohuempi takki ja paksumpi takki.

Ponin suojitus oli täyttä kidutusta liivi päällä, en päässyt kunnolla väärään ja Kurre ihmetteli, miksi mamma kiroilee jaloissa. Valjastus sujui huomattavasti näppärämmin, mutta kärryille pääsy oli taas ihan mielenkiintoista. En kokeillut paikallaan oleville kärryille kiipeämistä, mutta liikkuville kärryille pääsi ihan ok, ongelma oli lähinnä saada käännyttyä kärryillä oikein päin. Hiittikärryjen pressu ei auttanut asiaa.

Hiljaa ajaessa liivi tuntui todella epämukavalta ja sai alaselkäni särkemään, tarkemmin sanottuna muutenkin vaivaavat SI-nivel ja lonkkanivelet alkoivat vihoitella. Liivi tuntui tosi epämukavalta ja kuten muutkin ovat liiveistään valittaneet, nousi kärryillä istuessa ikävästi ylöspäin niskaan. Kuitenkin kovempaa ajaessa liivi haittasi huomattavasti vähemmän, eivätkä lonkat vihoitelleet ajoasennosta ollenkaan niin paljoa. Ilmeisesti parempi tuntuma ponin suuhun sai asennon muuttumaan sen verran, että helpotti. Taas hiljaa ajaessa alkoi juilia, ellei nojannut eteenpäin todella retardin näköisenä. :)

Kotiin päästessä nappasin omasta liivistäni tuon vyötärölle tulevan, selkätukea muistuttavan vyön kokonaan irti. Se asettui seisoessa lantiolleni, mutta ajaessa yllättäen nousi vyötärön kapeimpaan kohtaan ja on todennäköisesti syy, miksi liivi oli niin epämukava. Testaan liivin uudelleen viikonloppuna ilman tuota vyötä, josko istuisi mukavammin päälle.

Säännöt ovat sääntöjä ja mielestäni on turha kitistä siinä vaiheessa liivin käytöstä, kun muutkin sitä käyttävät. Se on totta, että liivinsuunnittelijat voisivat muistaa myös naisia ja tehdä hiukan paremmin naisillekin istuvan liivin :) Olen yhtä ratsastusturvaliiviä koittanut päälleni, joka oli itse asiassa todella mukava, kun oli tilaa rinnoille ja kunnon kiristys vyötäröltä.