Maijan valkku

Sormiani on syyhynnyt päästä kertomaan teille Maijan valkusta torstaina. Fanni osallistui Kurrella valkkuun ekaa kertaa, puomi- ja kavalettitunnille. Tytöillä sujui hyvin ja Maija tykkäsi parivaljakosta, toivottavasti siis Fanni haluaisi osallistua jatkossakin :) 

Tällä tunnilla oli kaksi ravipuomilinjaa pitkillä sivuilla, toisessa päässä kolme kavalettia ympyrällä ja kaksi kavalettia laukkaharjoituksia varten. En nähnyt tuntia loppuun asti kun olin laittamassa Leeviä valmiiksi meidän tunnille, mutta Maija kehui ponin hypänneen helposti 40cm esteen. Kurrehan ei ole kovinkaan kokenut hyppääjä ja tämä oli Fannin ensimmäinen oikea valmennus. Kyselin Fannilta jälkeenpäin ja tehtävät olivat hänen mielestään haasteellisia, muttei kuitenkaan liian vaikeita. 

Hieman vaarallisen näköistä :D

Ehdin katsoa kavaletit ympyrällä, joista oli alkuun vain toinen pää nostettuna ja myöhemmin molemmat päät ylhäällä, sekä ravipuomiosuuden. Ravipuomien väli oli Kurrelle aavistuksen liian pitkä, mutta kun Fanni sai tarpeeksi vauhtia masiinaan, sujui homma sujuvasti. Hieno suoritus molemmilta!

Leevi oli varsin haulikkoa kaipaavalla tuulella alkuun, se odotti nätisti vuoroaan kopissa mutta sai jonkun ihme kohtauksen nähdessään ponin maneesissa. Ruuna rauhoittui pikkuhiljaa kun pääsin selkään ja loppuviimeksi rauhoittui vähän liiankin kanssa! Aloitin tunnin pitämällä kannukset osoittamassa alaspäin, mutta tehtävänä oli samat kavaletit kuin poniryhmällä alkuun harjoitusravissa tahtia hakien ja sen jälkeen laukassa, väleihin 4 laukkaa. Oli työn ja tuskan takana saada se 4, kun änkesin sinne sujuvasti koko ajan 5 askelta... Leevi oli jotenkin toosii hitaalla tuulella ja sain ihan tosissani tehdä töitä, jotta se alkoi liikkua. 

Loppuun hypättiin rataa, jossa oli 2 pystyä ja 2 okseria kavalettiympyrän lisäksi, kaikissa oikeissa esteissä oli johdepuomit ristikkomaisesti ohjaamassa keskelle estettä. Esteiden väleihin laitettiin yksi askel enemmän kuin normaalisti radalla tulisi ja kavalettiympyrä mentiin edelleen neljällä laukalla. Eipä ollut Leevillä ongelmaa, ei! Suurin ongelma oli saada se liikkumaan kunnolla eteen, sillä se otti tyyliin kaksi askelta ennen estettä selvän hidastuksen ja tasapainon pito esteen päällä oli vaikeaa. Muut keskittyi rauhoittamaan menoa ja minä sain käskyn hankkia sähkökannukset ensi kerralle ;)

Hetsasin hevosta toiselle kierrokselle kun toinen hyppäsi omaa suoritustaan ja saatiin loppuun vihdoin pystyille hyvät lähestymiset ja hypyt, kun vauhtia oli tarpeeksi. Kotiläksynä itselleni päästä eroon kouluratsastusmoodista ja saada hevonen esteradalla liikkumaan kunnolla eteen!

Tiedoksi myös, että vaikka on lauhaa, ei silti kannata unohtaa hanskoja kotiin näin helmikuussa. Selvisin tosin tunnista yhdellä ainoalla rakolla, saavutus sekin!