31. toukokuuta 2012

Juoksuttelua ja ratsastelua

Aloitetaanko vaikka Shockista? Maanantaina olin vaan yksinkertaisesti niin väsynyt illalla, etten saanut aikaiseksi kirjoittaa mitään. Nyt myös väsyttää, mutta Shock oli niin positiivinen, että pakko kertoa asiasta muillekin :)

Maanantaina ratsastin Shockin edellisen kerran, ponilla oli kovasti vauhti päällä ja erityisesti vasemmalle taipuminen jäi vajaaksi.  Taivutin kaarevilla urilla, voltteja ja kolmikaarista kiemurauraa, pitkälti ravissa. Jostain syystä saan Shockin parhaiten taipumaan nimenomaan ravissa... Ratsastan sillä käyntiä ihan liian vähän - siis kunnon ratsastusta ja työntekoa käynnissä - ja sitä pitäisi todella treenata, mutta ravissa ratsastan sen silti mieluiten läpi. Poni oli ihan ok, treenattiin kulmia pysähtymällä ennen kulmaa ja vaihdellen etu- tai takaosakäännös ja käännöksen jälkeen suora harjoitusravia. Laukat kuumensi ponia ihan älyttömästi, tein ensin kolmikaarista pelkässä ravissa ja sitten keskimmäinen kaari laukassa. Poni nosti ihan älyttömän hyvin, joten muokkasin harjoitusta sen verran, että siirryttiin laukkaamaan kahdeksikkoa, aina keskellä ravin kautta laukanvaihto.

Jos jokin harjoitus kuumensi Shockia, niin "laukanvaihdot" 1-2 raviaskeleen kautta, mutta tosi hyviä nostoja! Ihan ok mieli jäi, poni on ollut parempikin. En kuitenkaan ollut hetkeen taas tehnyt ihan kunnolla töitä, joten arvosana ok.

Tänään Shock taas oli SUPER! Eilen oli ollut vapaa, ponilla oli mukavasti virtaa ja todella hyvä asenne työntekoon. Jo alussa sain pyytää eteen-alas kävellessä, verryteltiin askellajit läpi ottaen aina päätyyn pääty-ympyrä ja tarvittaessa pitkälle sivulle suuri voltti. Haettiin tahtia ja sopivan reipasta työtempoa, laukat vähän vapaammin ja edelleen pääty-ympyröiden kanssa. Välikäynnit tekstatessani Timon kanssa superturvallisesti ponin selästä.

Aloiteltiin työnteko ja voi herranjestas miten Shock yllätti. Se jää helposti vähän pohkeen taakse hitaaksi kun rauhoittuu työskentelemään, mutta nyt tempo pysyi koko ajan yllä, ponin oikeasti alkaessa taipua ympyröillä. Pohkeeseen vastattiin hyvin ja häntä oli hyvin kannossa, poni esitti erittäin hyvää peräänantoa ravityöskentelyssä. Ohjelmassa oli lyhyen sivun keskelle 10-12m voltti, kunnon kulmat ilman lapa edellä valumista, pysähdyksiä ravista ja takaisin raviin, välillä peruutuksen kautta. Jonkin verran pohkeenväistöä ja taivutuksensiirtoa kahdeksikolla, Shockille on välillä hankalaa hyväksyä suunnan vaihtuessa oikeasta vasempaan uusi ulko-ohja, mutta muutaman toiston jälkeen sujui mukavasti. Alkuun myös vastataivutettiin pitkät sivut käynnissä, oikealle poni taipui superisti, vasemmalle vähän huonommin. Suurin yllätys tuli laukassa, kun Shock osittain haki nenää alas molempiin kierroksiin ja laukka oli rauhallista, tahdikasta ja juuri sitä laukkaa, mitä kouluradalla tulisi esittää. Kyllä se siitä vielä voimaantuu :)

***

Tiistaina juoksutin Kurren kumppareiden kanssa. Joko poni on aikuistunut tai oli muuten vain laiska, sillä juoksutuksessa ei esitetty yhtään pukkia tai vastaanpanevaa liikettä. Kumpparit hyväksyttiin myös mukavasti ja vasempaan haettiin mukavasti alaspäin, oikea on selvästi ponin vaikeampi kierros. Viikonloppuna pitäisi ehtiä ajamaan, toivottavasti ei ihan hirveästi tulisi työkutsuja. Olen nimittäin töissä maanantaista seuraavaan maanantaihin eli 7pv putken, jonka jälkeen ruhtinaalliset kaksi vapaata. Ja koko kesä on tiedossa vastaavaa työtahtia...


28. toukokuuta 2012

Let the war begin...

Töiden ja sairastamisen takia näin Kurren ekan kerran viikkoon tänään, kyllä sitä palleroa ehti ihan ikävä tulla... Tosin onkiessani ponia tarhasta pahaa pelkäsin ja saadessani ketjuihin kiinni, tutkittiin vahingot.

Kesä on taas tullut, eikä kotona tietenkään ollut hexocilia.

Häntä oli kokenut räjähdyksen ja kaulaa selvästi rapsuteltu johonkin, koska talvikarva oli viimein irronnut ja iho hilseili.

Kurrella ei ole rehellistä kesäihottumaa, mutta meidän talli on pellon reunassa aivan metsän vieressä - itikoita piisaa. Ikävä kyllä Kurren musta häntä ja harja houkuttelevat jokaisen ötökän kilometrin säteellä kimppuunsa, tulee ilmeisesti omistajaansa ja on aivan liian herkullinen itikoiden vastustaa. Kävin kaivamassa meidän ihottumaloimen naftaliinista ja pujotin hyvin paljon vastustelevan ponin sen sisälle ajon jälkeen. Huomenna käyn liinaamassa ponin koulun jälkeen ja pesen koko elikon kunnolla hexocililla, jonka jälkeen uudelleen loimen alle. Kärpäsverkkoa Kurre on käyttänyt jo hetken aikaa tarhassa.
Meillä siis ovat hanganneet takuuvarmasti ei-ihottumaisetkin, itikoita on vaan niin törkeän paljon.

Tällä hetkellä kuumimpana ostoslistalla on nyt ei-sukkahousumallin itikkaloimi, sen pitäisi riittää kyllä. Pitää käydä huomenna Riding Sportissa pyytämässä tilaamaan, kun meidän kokoa 115cm harvemmin löytyy suoraan hyllystä :)

Tämän tyylinen loimi tulossa - kuva Hööksistä
Kurre oli ajossa kuitenkin aikalailla hyvä, vaikkakin kengittäjä teki oharit tältä päivältä ja poni joutuu ennen lenkkiä kaivamaan monot jalkaansa, jotta hiihto onnistuu paremmin... Huomenna aamulla soitto kenkääjälle.
Poni innostui kovasti, kun takaa tuli iso ravuri ohi ja kiisi pienenä pallosalamana 1,5 kierrosta ympäri metsää kivan tuntuisena. Tarvii käydä radalla hiitillä, seuraava viiva voisi olla Porissa 15.6. 2.35-sarjassa, pitäisi vain saada tosiaan kengitettyä ja sekki päähän kunnon hiittiä varten. Huomenna treenataan selkälihaksia liinassa.

27. toukokuuta 2012

Sairastamista

Pahoittelen bloggaustaukoa, olen ollut hyvin tiiviisti töissä keskiviikosta eteenpäin, enkä yksinkertaisesti ole ehtinyt paljoa nähdä hevosia... Kaiken kruunasi eilen töissä alkanut oksennustauti, joka lähettikin allekirjoittaneen kotiin ajoissa.

Eilen kävin liinaamassa Janitan Jadea sen verran, ettei kokonaan jää liikuttamatta - piti alunperin ihan ratsastaa, mutta soitin Janitalle töistä lähtiessäni, etten tosiaan pysty ratsastamaan, ei houkutellut satulassa mahan hölskyttäminen tippaakaan. Perjantaina kävin Shockia juuri ennen töitä moikkaamassa sen verran, että kevyesti irtojuoksutin, aika ei tosiaan riittänyt ratsastukseen.

No, tämä helpottanee välittömästi, kun koulu loppuu. Sitten on enää työt jäljellä :)

23. toukokuuta 2012

Erikoispostaus: Pommac ratsastuskilpailuissa

Tänään piti olla Lindos-päivä, mutta tieni viekin aamuisen puhelun jälkeen muutamaksi tunniksi töihin. Olisin voinut juuri ehtiä ratsastamaan mutta hiustenpesu olisi jäänyt haaveeksi, joten tarinoidaan Pomsukullasta :)

Harjoitusestekilpailut Kyläkorvella 9.8.2009
Pommacin kanssa kierrettiin sekä este- että koulukisoja, mutta Janitan estepainotteisuudesta johtuen enemmän esteitä. Aloitettiin 40cm radasta ja viimeisellä kaudella parivaljakko hyppäsi aluekisojen seuraluokassa 80cm yhdellä pudotuksella - ensimmäisen esteen kirous iski - ja voi sitä "poniäiti" olla suojateistaan ylpeä!
Mua jännitti aina ihan hillittömästi, jouduin luottamaan siihen että Janita hoitaa homman kotiin enkä voinut vaikuttaa asiaan mitenkään. Jännitän ihan aina kun joku muu kilpailee poneillani, itse kilpaillessa on aina helppo syyttää itseään jos ei suju.

PRRC koulukisat 12.5.2009, KN Special
Allamainitun ratsastuskoulun aikana kisatut kisat. Kuvasta näkyy hyvin meidän murheenkryyni, eli tuo harja... Kun sinne änkesi sekä muotovaahtoa että lakkaa, sai letin pysymään yhden kouluradan ajan. Kaksi oli jo liikaa vaadittu, tässä näkyy mitä letille tapahtui ilman mitään lisäaineita.
Poni taapersi ihan asiallisesti radan, laukannostot olivat tässä vielä työn alla. Sinänsä edelleen mielestäni outoa aloittaa ponin kilpaura luokasta KN Special, kun ratsun uraa oli kestänyt vasta muutaman kuukauden. Nöyrä poni toki tekee mitä pyydetään.

UR:n estekilpailut 20.5.2009, 70cm
Nämä kisat hypättiin Pommacin asuessa hetken ratsastuskoululla. Luokka oli minun makuuni aivan liian iso aloittaa vasta vähän aikaa ratsuna toimineen ponin estekilpailu-ura - vaikka kuinka kotona olisi hypätty taman kokoista rataa, kuten minulle sanottiin - eikä poni liikkunut puhtaasti. En ollut nähnyt ponia pariin viikkoon, mutta sen parin viikon aikana poni oli ehditty saada kipeäksi takajaloistaan. Poni joko kielsi tai pudotti laukasta raville ennen jokaista okseria, pystyt hyppäsi laukassa - eikä tämä tosiaan herättänyt mitään ajatuksia ratsastuksenopettajassa, joka käski raipata ponin esteistä yli. Pommacin, joka ei ikinä kieltänyt, jos paikka oli edes sinnepäin. Soitin ponille seuraavana päivänä eläinlääkärin, joka myös näki ponin liikkuvan huonosti heti, vaikkei ratsastuskoulun pitäjä nähnyt mitään outoa. Poni taivutettiin ja piikitettiin vuohisnivelet takaa, jonka jälkeen hain ponin kotiin.
Ihan näin sivuhuomautuksena, ponin jalkoja ei tarvinnut piikittää tämän jälkeen enää kertaakaan, ei Janitan käytössä ollessaan eikä Viivin aikana. Jäi niin huono maku tästä kuukauden kestäneestä ratsastuskoulukokeilusta, ettei ainakaan siihen ratsastuskouluun mene minulta ikinä yksikään hevonen.

Lu-Sar estekilpailut 19.7.2009, 40cm
Janitan ja Pomsun ihan ensimmäiset kisat ja ensimmäinen luokka. Kuten kuvasta näkyy, poni innostui kisatunnelmasta ja yllätti Janitan lähtemällä pitkältä... Pommac ei oikeastaan pahemmin kuumunut, mutta selvästi oli innoissaan.

Lu-Sar estekilpailut 19.7.2009, 60cm
Kuten kuvasta näkyy, nyt malttoi jo hiukan rauhoittuakin ;) Rata oli molemmissa luokissa sama, yllättävän pitkä tosin. Perusradalla oli toisiksi viimeisen ja viimeisen esteen välissä pitkä suora, uusinta oli muistaakseni heti uuden lähtömerkin jälkeen. Muistaakseni myös parivaljakko sijoittui tässä 60cm luokassa, olisivatko olleet seitsemänsiä.

PRRC estekisat 24.7.2009, 50cm & 70cm
Seuraavaksi saatiin nauttia virkistävästä kesäsateesta PRRC:n estekisoissa. Pomsu ja Janita menivät ekaa kertaa 70cm radan, joka meni hienosti! Poni hyppäsi rehellisesti hiukan liukkaasta pohjasta huolimatta, Janita ratsasti sen takia hieman pidemmät tiet saadakseen tuotua ponin aina suoraan esteelle. Näistä kisoista muuten lähdettiin kotiin heti toisen radan jälkeen kun ei sijoituttu, tuolla sateessa ei viihtynyt kukaan kovin kauaa...

Kyläkorpi 9.8.2009, 60cm
Elokuun alussa vierailtiin Kyläkorven ratsastuskoululla, hypättiin ainakin 60cm, taisi olla myös 40cm. Pakko oli olla kaksi luokkaa, koska otin ponilta luokkien välissä alaturparemmin pois ja Janita kehui ponin parantuneen huomattavasti! En tiedä mistä idea tuli, mutta se ainakin toimi. Kuolain - aivan tavallinen kolmipala - vaikutti ilmeisesti hieman liian voimakkaasti alaturpiksen kanssa, joten jatkossa hypättiin aina ilman. Koulupuolella käytettiin edelleen alaturpista.

UR 3.9.2009, 50cm & 70cm
Nämä kisat jäivät muistiin monestakin asiasta - yhtenä se, että Janita oikeasti onnistui unohtamaan sarjan B-osan! Sarja oli vielä yhden tai enintään kahden askeleen välillä, mutta Janita hyppäsi 50cm luokassa vain A-osan ja käänsi seuraavalle esteelle. Janita kuulee tästä edelleen :)
Kuvassa olevassa 70cm luokassa Janita muisti myös sen sarjan B-osan ja sain olla ylpeä, siisti ja nopea rata, sijoitus toinen! Kuvasta muuten näkyy myös, kuinka ihanasti tuo kenttä värjää kaiken, mm. mahanalusen. Arvatkaa oliko ihana pestä varusteita niiden sateessa ratsastettujen kisojen jälkeen, jos vain vähän kosteana tuo pohja värjäsi noin paljon.

Kyläkorpi 1.11.2009, 50cm & 70cm?
Loppuvuonna käytiin taas Kyläkorvella. Poni hyppäsi aivan superhyvin! Pommac tykkäsi koko ajan hyppäämisestä ja kehittyi siinä koko ajan. Aina se silti jännitti siellä katsomossa :)

LuRa 21.2.2010, helppo C:2(?)
Koulukisatunnelmissa tällä kertaa. Valtavan karvainen poni taapersi koulukisoissa peräti sijoille asti, kiitos vaan Sipa! Aina kun Sipa oli tuomarina, mekin pärjättiin. Poni kulki aina tasaisen varmasti, jos Janita muisti radan. Sori Janita että kerron kaiken, mutta sarjan B-osa ja raviohjelman unohdus on imho aika hyvin ;)

13.2.2010 käytiin Zilpalla Lu-Sarin koulukisoissa, Pommac starttasi luokat helppo C ja helppo B. C meni läpi ihan ok prosenteilla, mutta B:stä jäi kyllä sekä Janitalle että mulle huono maku suuhun. Poni ja tyttö starttasivat ekan B-luokan ja poni ei kulkenut peräänannossa, joka on kyllä yksi arvostelukohta B:ssä. Muuten suoritus oli ehjä ja tasainen, mutta prosentit jäivät selvästi alle 50% ja niin jäi kaikilla, joilla ei ollut kaula kaarella. Sanon kaula kaarella, koska muotoon sahattu poni sai yli 60% ja oli sijoilla. Luokan tosin voitti kansallisia kisannut ratsukko.
Näistä kisoista Janita sai myös C-luokasta molemmista temponlisäys keventäen-kohdista kommentin "väärä kevennys", niin sai myös samaan luokkaan eri hevosella osallistunut ystäväni. Muiden papereita en nähnyt, mutta koskaan ennen tätä tai tämän jälkeen ei vastaavaa kommenttia saman luokan arvostelussa näkynyt muilla tuomareitta. Pitäisikö lävistäjällä ihan tosiaan katsoa, että kevennys on juuri se tietty kun kevennetään pelkkä lävistäjä?

PRRC 20.5.2010, aikuisohjelma
Ensimmäinen koulukisavoitto :) Luokassa oli viisi osallistujaa, mutta voitto se on silti. Tästä näkee kyllä jo, että Janita alkaa käydä ponille isoksi.
Näissä kisoissa oli kiva huomata, että Janitalle aina sanomani "ratsasta hyvät ja täsmälliset tiet" oli mennyt jakeluun. Näin täsmällistä ohjelmaa en ollut parivaljakolta nähnyt edes kotona ja siitä tuli kiitosta myös tuomarilta.

LuRa 30.5.2010, 80cm
Mahtoivatko nämä jäädä viimeisiksi kisoiksi? LuRan aluekisojen yhteydessä ollut seuraluokka 80cm, jossa iski tosiaan ensimmäisen esteen kirous. Poni tuli vähän pitkänä ekalle ja pudotti, mutta parivaljakko skarppari hyvin ja suorittivat radan erinomaisen hyvin! Olin ihan älyttömän ylpeä, tällaisella radalla on kuitenkin haastetta jo vähän enemmän kuin perus seuraluokissa. Hyvällä temmolla pitkä rata läpi, olisipa vain tätä saatu jatkaa! Janita vain alkoi käydä ponille isoksi ja Janitan oli aika hankkia isompi hevonen alle.

Tästä jäi puuttumaan ainakin PoRin aluekisojen seuraluokka 60cm ja varmaan jotkut muutkin kisat... Eiköhän tästä kuitenkin saanut jotain käsitystä :) Pommacin kanssa oli kiva kiertää kisoja, sillä poni oli rauhallisuuden perikuva odotellessaan tositoimiin pääsyä ja se suoritti aina rehellisesti kykyjensä mukaan. Superhyvä opetteluponi siis :)



21. toukokuuta 2012

(c) Fanny Suomela
Seuraavaa tällaista hetkeä odottaessa ja toivoessa. Pikkuravuri oli hyvä tänään vedoissa :)

20. toukokuuta 2012

Lauantain riemut

Eilen oli olevinaan kovin hevosrikas päivä. Hyvä silti, ettei joka kerta tarvi kolmella eri tallilla käydä :)

Aloitin Shockin kanssa maastoilulla. Oli kaunis ja lämmin päivä, joten ponille vaan suojat jalkaan ja kohti maastoa! Paineltiin pitkin metsiä ja hiekkakuoppia, jonkin verran kiipeillen ja etsiskellen uusia paikkoja. Pari kertaa törmättiin Shockin hysteerisesti pelkäämään juoksevaan veteen, mutta sain jopa mamman kävelemään näiden huiman kauheiden purojen yli, pienen puhaltamisen jälkeen! Harhailtiin osittain uusissa paikoissa ja kotiinpäin mentiin tuttua metsätietä, jossa päästiin ottamaan laukkaa. Shock oli koko ajan todella reipas ja menossa, se on ollut ihan älyttömän kiva ratsastaa viime aikoina. Paljon nopeampi pohkeelle ja taipuu paremmin, nosti oikean laukan myös maastossa jossa yleensä nostaa vain vasenta... Jotain on nyt loksahtanut paikalleen :)

Ennen kotiin menoa vielä otettiin pari pätkää kunnon kiitoa kodin läheisellä metsätiellä, lyhensin peräti jalustimet kunnolla lyhyiksi. Pohjelihakset kaipaisivat aikalailla treeniä... Shock tuntui tyytyväiseltä pieneen revittelyyn, lopuksi tietty käveltiin kunnon loppukäynnit. Porkkana mammalle ja kunnon harjaus, hyvää tuntui tekevän.

***

Kurren kanssa ohjelmassa oli vähän pidempi lenkki, huomenna tarkoitus ajaa vetoja. Poni tuli tyytyväisen oloisena tarhasta vastaan ja taisi olla ihan tyytyväinen, että laitettiin selkään valjaat satulan sijaan - koko viikkohan mentiin ratsastaen. Koko lenkki mentiinkin iloisesti korvat hörössä ja vaikka hiki tulikin, oli poni kovin iloinen kotiin tullessakin. Kurren kanssa on vaan niin kiva käydä rennommilla, pidemmilläkin lenkeillä kun ohjia ei paljon tarvitse käyttää, kunhan kertoo suunnan niin poni hoitaa loput.

Kurre on keksinyt uuden jutun. Se on jo pitkään seissyt paikallaan pihalla irti kun siltä ottaa kärryt irti, odottaen lupaa lähteä liikkeelle. Uutena juttuna on kuitenkin tapa marssia tallien väliin ja siitä vielä suoraan Hansun karsinaan imuroimaan Hansun aamupalastaan jättämät kaurat. Pitänee vähän neuvotella tästä vielä...

***

Tästä suuntasin vielä Lindoksen luokse, melko varmana vähän vajaan parin viikon ratsastustauon surkastaneen vatsalihakseni täydellisesti. Onneksi näin ei kuitenkaan ollut... Treenattiin Lindoksen kanssa laukka-harjoitusravi-siirtymisiä, jonkin verran pohkeenväistöä, ravista pysähdykseen ja takaisin raviin. Ratsastin myös osia kouluohjelmista, joissa haettiin sujuvuutta tehtäviin.

Laukka-harjoitusravi-siirtymiset menivät yllättävän mukavasti. Lindos kuuntelee paljon istuntaa ja siirtyminen oli yllättävän helppo tehdä puolipidätteen kautta lähes pelkällä istunnalla ja jatkaa harjoitusravia eteenpäin, kunhan vain muisti tosiaan ratsastaa ravia eteenpäin eikä ensin hidastaa vauhtia. Osaavalla on helppo opetella itselle vaikeita asioita :) Tehtiin myös pari laukka-käynti-siirtymistä, sujuivat ihan hyvin.
Pohkeenväistöä tehtiin ravissa, ongelmaksi meinasi ensin muodostua väistön jyrkkyys ja eteenpäinpyrkimyksen väheneminen, mutta löysin siihenkin oikean nappulan ja väistöt alkoivat sujua. Pysähdykset tuntuivat olevan piece of cake, olivat vissiin Lindoksen mielestä ihan lällärikamaa :D

Nyt on ihan järjettömän kipeät lihakset, eilinen Lindoksen ratsastus sai joitakin lihaksia jumiin ja tänään päivä raveissa auttoi todella paljon asiaa... Ei sillä, tämä tunne on välillä aivan ihana, tuntee todella tehneensä jotain!  Huomenna pitänee olla ahkera ja pyöräillä kouluun ja Kurren luokse, kerään jaksoa Shockin luokse pyöräilyyn... Ei sinne olisi kuin kymmenisen kilometriä suuntaansa, mutta jotenkin tuntuu aina laiskottavan kun sinne pitää lähteä. Nyt tosin vein Shockin tallile jodhpurit ja saappaanvarret, eli ei tarvi raahata saappaita mukana!

17. toukokuuta 2012

57,85%

Muista en tiedä, mutta minä olen tyytyväinen! Kurrevauvan 7. ratsastuskerta, prosentteja 57,85 ja tuomarilta mukavaa palautetta, paperissa jopa yksi 8! Kuolaimia kehuttiin palkintojenjaossa ;)

Luokassa kaikki palkittiin, eli kotiin lähdettiin keltaisen ruusukkeen kera.




Kenraaliharkat ja hienon hieno Shock!

Eilen oli taas Shockipäivä, sain käydä hakemassa mamman laitumelta! Paljon onnellisemman näköistä ponia ei olisi voinut olla Shockin nautiskellessa saapuvasta kesästä. Varsatkin kirmasivat laitumelta sen verran käymään, että saivat kivennäisensä ja painuivat takaisin aidan taakse vihreämmille apajille.

Shock oli jotenkin tosi super eilen! Verryteltiin vähän pidemmin ohjin, voltteja, ympyröitä ja pientä kaasutteluakin. Ja mikä hienointa, otettiin ensin oikea laukka joka nousi kerrasta, ilman mitään kommervenkkeja! Laukka myös pyöri hyvin, oli lähes säädeltävissä ja poni taipui hyvin. Sama vasempaan, hyvät nostot ja homma toimi, taivuttaa sai vähän enemmän. Kunnon välikäynnit, Shockilla on edelleen jonkin verran talvikarvaa ja sitä mahaa eli hiki tulee nopeasti :)

Treenailtiin harjoitusravissa - ei ikinä enää ilman urheiluliivejä - kolmikaarista kiemurauraa, pysähdystä suoraan ravista ja kunnon taipumista kulmissa, ei kaatumista lapa edellä. Lopuksi oli ohjelmassa myös muutama väistö molempiin suuntiin, poni saa ison plussan! Ensialkuun meinasi vauhti kiihtyä turhan paljon kiemurauralla, mutta keskittymisen löytyessä homma toimi hyvin. Sain vaihtaa asetuksen ja taivutuksen hyvin kaarteen keskellä suoristaessa ilman ponin raivokasta kiihdyttämistä ja Shock ihan tosissaan keskittyi tehtävään! Molempiin suuntiin meni mukavasti, oikealle ehkä asteen paremmin. Pysähdys ravista tapahtui aina puoli metriä ennen tai jälkeen pisteen, joko valmistelin liian hyvin tai vähän liian huonosti... No, meillä on aikaa treenata. Shock on siitä tosi kiva, että toimii niin hyvin istunnalla. Siirtymisistä saa pehmeän sujuvat, kun vaan antaa pienen pidätteen ja puristaa reisillä. Tosin sitten pitää myös työskennellessä muistaa pitää polvi irti, tai tappaa kaiken liikkeen koko ponista.

Väistöt onnistui hiukan paremmin oikeassa kierroksessa uran sisäpuolelta uralle, mutta väistöjä meidän pitäisi muutenkin harjoitella ja paljon. Shockin kanssa ei voi pitää edes raippaa kädessä sen käyttämisestä puhumattakaan, poni juoksee paniikissa alta pois, eli pitää tosiaan alkaa käymään kunnon valkoissa kun antaa budjetti siihen myöden. Saatiin Tarkkalalta alkuvuodesta hyviä vinkkejä.

Ponin kanssa käveltiin pitkät loppukäynnit, napattiin varusteet pois ja poni sai vielä kivennäisensä. Pitkät rapsuttelut, kunnes tuli toiselle aika lähteä takaisin syömään ja toisen aika kotiin :)

***

Kurren kanssa oli eilen vielä kenraaliharjoitukset tämän päivän kisojen raviluokkaan. Peukut pystyyn, että sade pysyy poissa meidän ajan! Tänään piti sataa kaatamalla, mutta ainakin vielä ilma näyttää synkältä mutta lähes kuivalta.

Harjoitukset meni siihen asti hyvin, kunnes alettiin verkkaamien jälkeen mennä rataa. Tarhalapset pääsivät ulkoilemaan ja Kurrelle oli ehdottomasti liikaa aidan takana keinuvat ja kiljuvat lapset, tosin siinä vaiheessa se saikin olla liikaa... Mentiin kerran ohjelma kentällä ja toisen kerran jääkiekkokaukalon vieressä pellolla. Ihan ok, kunhan Viivi muistaa ratsastaa kunnon tiet, erityisesti kun tullaan radan poikki :) Eka radan poikki oli etäisesti lävistäjää muistuttava kiemura, pellolla se oli jo paljon selkeämpi.

Tulipa myös opetus, että muistakaa kiristää vyö sillä vikalla reiällä ajoissa. Ihmettelin, kun poni ei pellolla tullut millään keskihalkaisijalle suoraan - kunnes tajusin, kuinka eri tasolla Viivin jalustimet ovat. Satula oli hiukan valahtanut vasemmalle ja ponihan meni juuri sinne, mihin selästä pyydettiin, eli liirsi vasemmalle. Suoristettiin satula ja kummasti ponikin alkoi tulla suoraan. Nuoret otukset ovat kyllä parhaita mahdollisia opettamaan istumaan suorassa satulassa :)

Miss Hirvi 2012


Sehän saattaa joskus vielä alkaa rentoutua! Nyt kohti tallia, otin kameran käteen purkaakseni nämä kuvat ja alkoi jännittää...

14. toukokuuta 2012

Wanting...

Kesä tulee ja varustehankinnat pyörivät mielessä... Periaatteessa olen järjetön jos ostan mitään, muttakun minä haluan! Järjetöntä tarkoitan sillä, etten ihan oikeasti tarvisi näitä haluamiani asioita :)

Shockille...

Hööks

Gold Medalin Artemis-suitset. Olen näitä kuolannut jo kauan... Shockille sopii mielestäni paksu turparemmi ja timanttihulluna tuo otsapanta on ihana! Hintaa 94e, pudonnut itse asiassa hieman, alkuperäinen hinta ollut 97e. Tekisi niin mieli... Nämä olisi aivan ihanat edustussuitset, jos eli kun kesällä käydään valmennuksissa ja toivottavasti myös pikkukisoissa :)

Hööks
Lami-Cellin ruskeat jänne- ja hivutussuojat. Estevalkkoihin ja -kisoihin suojat :) Setti 45e, mielestäni ihan mukavan hintainen.

Hööks
IHANA satulahuopa! Rakastan vaaleanpunaista ja pinkkiä, mutta Shockille ei kyllä kokopinkki sopisi. Tässä olisi sopivasti tyttömäisyyttä, mutta kuitenkin myös vähän arvokkuutta jäljellä :) Gold Medal Legacy-neliöhuopa, 34e.

Hööks
Edelliseen huopaan kuuluva korvahullu, 18,50e. <3

Hööks
Gold Medal Cadence yleisneliöhuopa. Hieman hohtavaa kangasta, kermanvärinen, olisi aikalailla täydellinen pikkukoulukisoihin. 32e.

Kurrelle...

Hööks
Tätä Showmasterin ponihuopaa olen kuolannut jo kauan. Aivan Kurren näköinen, se on pinkki! 28e.

Hööks
Huopaan sopiva korvahuppu. En kyllä tiedä, kuinka tollolta Kurre näyttäisi hupun kanssa, sillä kun on aikalailla sitä otsatukkaa... 16e.

Hööks
Showmaster Favorite-fleeceloimi. Meillä on jo yksi tällainen, istuu Kurrelle hyvin. 48e.

Hööks
Kaulakappaleellisiä fleeceloimia ei ole koskaan liikaa, lisäksi tämä istuisi meidän starttiväreihin. Showmaster Glacier, 45e.

Hööks
Back on Track-selänlämmitin, 79e. Tätä ei tarvinne edes perustella.

Hööks
Tästä taitaisi jo tulla sanomista! Otsapanta pinkein strassein, 22e. Kurre on tyttö, sille saa pukea pinkkiä ja vaaleanpunaista! (olenko maininnut kuljetuksessa käytettävät vaaleanpunaiset pintelit ja putsit?)

Itselle...

Hööks
HV Polon Sosa-ratsastushousut kokopaikoilla, joko tummansiniset tai mustat. Tosi kivan näköiset, vaikka liputankin Pikeurin Luganoiden puolesta... 149e, mutta tarviihan sitä olla edes kahdet housut?

Saa nähdä, mitä kotiutetaan vai ostanko mitään. Melko varmasti ostan kyllä jotain, mutta pitänee arpoa mitä todella halutaan :)

Erikoispostaus: Pommacin ravikilpailu-ura

Viime aikoina Kurren startin jälkeen on pyörinyt mielessä enemmän ja vähemmän Pommacin startit. Miksi en jakaisi tätä teidän kanssanne!

Oma ilme on kauhea, mutta poni <3
Pommac tuli Suomeen 2006 syksyllä ja ensimmäinen startti juostiin Turussa 3.12.2006. Muuta en oikeastaan muista, kuin järjettömän jännityksen joka alkoi ilmoittamishetkellä... En pystynyt oikeastaan edes tekemään mitään ponin kärryillä, jännitin ihan järjettömän paljon ja suurinpiirtein vain tärisin. Startti meni pitkälti penkin alle, aika 2.04,3ke laukkamerkinnällä, maalissa viidensinä. 

Tästä jatkettiin Forssan iltaan 11.2.2007 ja jännitys oli hieman paremmin aisoissa. Jouduttiin vain matkaamaan raveihin toisen kyydillä ja poni oli ehdottomasti liian myöhään paikalla, minun tullessa toisella kyydillä - lämmitys jäi selvästi vajaaksi ja yritettiin startissa selvästi Turkua enemmän, mutta vielä ei oltu parhaimmillamme. Taaplattiin aikaan 2.02,2ke ja taas viidensiä maalissa.

Lahti 17.2.2007
17.2. suunnattiin Hennan ja Fajolin sekä Pomsun kanssa Lahden poniraveja kohti. Täällä loksahti vihdoin palaset kohdalleen! Hurjasteltiin poniravien kovin aika 1.57,3ke, jääden kaksi kymmenystä Pomsun ennätyksestä ja oltiin toisia maalissa. Meitä edempää lähti ennätystään hurjasti parantanut, tauolta tullut Mouche jota ei ehditty saamaan kiinni, mutta oli silti aivan voittajafiilis! Tehtiin ponin kanssa yhteistyötä ja aina kun pyysi, Pomsu löi uuden vaihteen päälle. Tämä startti on yksi hienoimpia muistojani, ehdottomasti. Vieläkään en tiedä, kuka ekan kiekan jälkeen huusi katsomosta "go Pommac go", mutta se on jäänyt lähtemättömästi mieleen :)

Turku 17.5.2007
Seuraavan startin kohdalla meillä oli Hennan kanssa poninvaihtoviikot. Poni oli tuntunut hyvältä kotitreenissä, mutta tässä startissa jotain oli selvästi vialla - kuudes maalissa ajalla 2.01,5ke. Poni ei ottanut vauhtia eikä ollut tuntunut hyvältä.

Seuraavaksi hyppäsin itse kärryille Kokemäellä 19.5. ja sain ensimmäisen kerran kaviot syliini radalla. Käänsin ponin lämmittäessäni kilpailusuuntaan ja pyysin kerran vähän kovempaa, jolloin aivan varoittamatta poni aloitti raivokkaan potkushown huolimatta potkuremmistä, kiinni olevasta hännästä sekä sekistä. Pääsin pois kärryiltä, poni oli pakko päästää irti tai olisin raahautunut ohjissa mukana. Poni antoi hyvin kiinni ja itse marssin ambulanssiin tarkistettavaksi. Saldona oli kolaus ylpeyteen ja reippaasti vääntyneet putkiaisat kärryissä, sekä sydänkohtauksen partaalla oleva isä.

Pommac jäi tässä vaiheessa kuukauden tauolle ja kävi klinikalla. Takaa piikitettiin vuohisnivelet, muuten poni oli elämänsä kunnossa ja laidunsi kotona sen kuukauden, ajoin ponin ehkä kaksi tai kolme kertaa.

Turku 22.7.2012
Ilmoitin epäilykset mielessäni Pomsun Turun poniraveihin 22.7., suoraan tauolta. Nyt räjäytettiin pankki - hävittiin pään mitalla Ruotsin parhaalle 5-vuotiaalle, pokattiin uusi ennätys 1.56,0ke ja poni tuntui yksinkertaisesti järjettömän hyvältä. Samana aamuna haettiin Turun rotunäyttelykehästä ykköspalkinto ja jalostusoriiden kakkossija, päivä meni enemmän kuin putkeen!

Teivon jälkeen oli vuorossa Kouvolan kuninkuusravit 5.8.2007 ja suomenmestaruus. Matkattiin toisen ponin kanssa Kouvolaan hevosautolla ja yövyttiin hevosautossa, tätä veikkaan isoimmaksi virheeksi. Pommac jaloitteli useaan kertaan päivässä, mutta onnistuin unohtamaan munasuojat kotiin enkä siksi valjastanut ponia lauantaina, startin ollessa sunnuntaina. Isäni toi munasuojat mukanaan ja aiheutettiin taas kauhunhetkiä kanssaihmisille, sillä isän päästäessä täysin rauhassa seisoneesta ponista irti lähtiessäni lämmittämään, lähti se samalla askeleella pukittamaan aivan raivokkaasti. Yritin vetää ponin päätä linkkuun jommalle kummalle puolelle, mutta kaksi käsin kiskoessani poni vain kääntyi, eli taas kuperkeikalla kärryiltä alas. Poni suuntasi katoksille, saatiin helposti kiinni, vedettään sekä häntä että potkuremmi niin kireälle että soi - ja ei, ne eivät muutenkaan olleet "sinnepäin" vaan häntä sidottiin kärryihin niin, että joku nosti kärryt ilmaan minun sitoessani - ja uudelleen kärryille. Tämä startti meni vähän sinnepäin, mutta kahden hylkäyksen takia tuloksena neljäs sija ja aika 2.00,4aly. Onnistuin laukkuuttamaan lähtöön ja olin täysin varma, että meni pitkäksi, muttei mennyt kuitenkaan.

Jyväskylä 18.8.2007
18.8.2007 ja 19.8.2007 juostiin ponikuninkuusravit Jyväskylässä. Hennan Fajol ja Pommac yöpyivät radalla tallissa, juoksutin Pomsun aikaisin aamulla ja poni oli rennossa mielentilassa. Ajoin itse kärrylähdön, tuloksena toinen ajalla 1.56,1ke ja seuraavana päivänä rattaille hyppäsi Joni-Petteri Irri ajamaan Poniruhtinaan tittelistä. En luottanut itseeni lähtemään auton takaa ja Joni hoiti homman kotiin kiitettävästi! Pomsu oli "vasta" viides, mutta uudella autoennätyksellä 1.58,8ake, ei voinut olla muuta kuin tyytyväinen.

Jyväskylä 19.8.2007
Tämän jälkeen tuli pidempi tauko ruunauksen takia. Ruunaus tapahtui syksyllä, ja seuraavaksi startattiin Seinäjoella montessa 22.3.2008. Satulassa istui Piia Iso-Kouvola, mutta startti päättyi hylkäykseen liioista laukoista.

Montetreenit kotona

Turku 11.5.2008
Seuraava koitos oli Turun poniraveissa 11.5.2008. Lämmitin hierojan ohjeiden mukaan pätkän laukkaa, joka oli kotona toiminutkin hiitillä hyvin paikkojen avaajana - ikävä kyllä lähdössä Pomsu suorastaan kiehui korvien välissä ja matkamme loppui hylkyyn liioista laukoista. Poni lämmitti hyvin, mutta ikävä kyllä itse kilpailutilanne nosti lämpötilan korvien välissä liian korkealle.

Forssa 7.6.2008
(c) Henna Glade
Taas viivalla, tällä kertaa Forssassa kesäkuussa. Poni lämmitti hyvin ja tuntui hyvältä, mutta laukkasi lähtöön eikä meinannut saada vaihdetta silmään. Epäilin jotain olevan vinossa, mutta aika oli 1.58,6ly ja sijoitus neljäs. Pomsu otti vielä päivän laukkalähdöstä suvereenin voiton Julian kanssa! Alla olevassa kuvassa on matkaa maaliin vielä viitisenkymmentä metriä, ja Pomsu otti joka askeleella lisää välimatkaa toiseksi tulleeseen ennakkosuosikkiin numeroon 4, Sture J.

Forssan laukkalähtö 7.6.2008
(c) Henna Glade
Turku 9.6.2008
Pommac oli jo ehditty ilmoittaa Turkuun, enkä jättänyt sieltä pois vaikka mietin asiaa Forssan lähdön jälkeen. Lähdettiin kuitenkin tynkälähtöön juoksemaan se 1600m, taas ollen maalissa neljänsiä ajalla 1.59,0. Poni juoksi käytännössä vain viimeiset 500m ja soitin eläinlääkäriä suurinpiirtein jo kotimatkalla, ollen varma takajalkojen vaivaavan taas.

Poni sai kuin saikin taas takavuohisiin piikkiä.

Jyväskylä 26.7.2008
(c) Henna Glade
Pommac sai taas pienen loman ennen Jyväskylän kuninkuusraveja ja suomenmestaruuslähtöä. Ilmoitin ponin molemmille päiville Jyväskylään, lauantaina juostiin hyvä viimeistelystartti. Lämmityksessä Pommac tuntui hyvältä ja ravasi hyvin, mutta kokeilin kireämpää sekkiä joka nosti ponin liikkeen enemmän ylös kuin eteen. Löysäsin sekin aikaisempaan mittaansa starttiin, josta juostiin hyvät 700m. Ponilla oli vetopallot ensimmäistä kertaa startissa ja tarkoituksenani oli vetää korvat auki, kun suurin lähtökuumeneminen oli ohi. Näin myös tein, ehdin juuri vetää pallot korvista ja saman tien poni sai viimeisen raivarinsa raviradalla. Ensimmäinen ajatus oli "ei taas" ennen kuin olin kykeneväinen tekemään yhtään mitään, saadessani toimintakyvyn takaisin koetin vetää ponin pysähdyksiin päin radanvarren mainoksia. Ikävä kyllä kun tuo kaula lukittui asentoon "en muuten käänny", ei siinä tehty muuta kuin alas kärryiltä ja ponista irti. Lähtö keskeytettiin, poni metsästettiin kiinni ja allekirjoittanut lähti Jyväskylän aluesairaalaan kasaankursittavaksi. Melkoiset kuninkuusravit, sillä ennen Pomsun lähtöä juostusta shetlanninponien monten SM-lähdöstä lähti myös yksi ratsastaja pudottuaan ponin selästä sairaalaan, saldona murtunut solisluu.

Kirjoitettuna tämä kuulostaa aika järkyttävältä, koko historia. Ponia tutki kolme eri eläinlääkäriä, eikä koskaan löydetty fyysistä syytä ponin potkimiseen. Potkuremmin pois jättäminen ja pelkkä hännän sitominen oli tietoinen valinta, sillä potkuremmistä ei ihan oikeassa potkimistilanteessa kokemuksen syvällä rintaäänellä ole mitään hyötyä - minulle on turha väittää, ettei poni saa nostettua peppuaan potkaistakseen jos siellä on nahkaremmi päällä. Minä olen istunut kärryillä, kun poni on potkinut potkuremmistä huolimatta.

Jälkiviisas on hyvä olla - miksen ostanut Kokemäen jälkeen pitkiä kilpakärryjä? Miksi jatkettiin lyhyillä? Poni ei olisi saanut potkaistua pitkille kärryille, ainakaan niin helposti. Silloin ajatteli, ettei tämä toistu. Toistui, mutta vain radalla ravien aikana. Poni ei ikinä potkinut kotona, ei edes pukittanut. Ajoin ponin kotona häntä auki, ilman potkuremmiä, ilman sekkiä, parhaimmillaan ilman päävehkeitä pelkkä sekki päässä. Ei ikinä ainuttakaan virheliikettä.

Jyväskylän jälkeen Pomsun kilpailuoikeus peruttiin pysyvästi ja siitä alettiin leipoa ratsua, vaikkakin jokainen vastaantuleva tuomitsi ponin teuraaksi. Ponista sai kuitenkin kaksi nuorta tyttöä vielä nauttia toimivana, pomminvarmana opetusmestarina, joka ei ikinä tehnyt virheliikettäkään. Minä sain nauttia maailman rakkaimman ponin omistajana näyttelymenestyksestä ja niistä hiljaisista hörähdyksistä, kun menin myöhään kesäiltana sanomaan ponille vielä hyvää yötä. Pommac olisi edelleen hengissä, ellei sen puhkuri olisi pahentunut. Minulla olisi edelleen elämäni rakkaus.

Tarinaa Pommacista riittää vielä, nämä erikoispostaukset jatkunevat. Ainakin kilpailut Janitan kanssa sekä näyttelyt.

11. toukokuuta 2012

Ravatessa roiskuu

Lähes toukokuun puoliväli ja aina vain on harmaata, kuraa ja sataa vettä. Viime vuonna tähän aikaan on ollut kuulemma huomattavasti mukavampaa... Alkaa nimittäin olla vuosi siitä, kun kotiuduin Italiasta! Paljon on vuoteen mahtunut. Töitä, uusi opiskelupaikka, Kurre, Shock, Lindos ja tietenkin rakas poikaystävä.
Vuoden kuluttua tähän aikaan toivottavasti olen valmis saamaan matkailupalvelujen tuottajan paperit käteen ja juhlimaan valmistumista (sekä jatko-opintoja ammattikorkeassa...), Kurre on kerryttänyt voittosummaansa viidestä kympistä ylöspäin ja muutenkin asiat hymyilisivät. Kyllä, olen onnellinen siitä mitä minulla nyt on :)

Takaisin arjen harmauteen. Vapaapäivän kunniaksi lähdin liikkeelle jo ajoissa, olin kymmenen tienoilla Shockin luona. Poni on litimärkä ja pyörinyt perusteellisesti mudassa, joten jo valmiiksi ilman takia huono motivaatio ratsastukseen kärsi lisää. Ruokin ponit ja leikittiin Shockin kanssa kentällä ratsastuksen sijaan. Kiltisti se käveli, kääntyi, pysähtyi ja ravasi perässä, vaikka selvästi piti mua tyhmänä ja väsyneenä kun ratsastussaappaissa pingoin kentällä eteenpäin :D Hukutin ponin halailuihin ja porkkanoihin, venyteltiin hiukan kylkiä pitkin ja etujalkojen väliin.

Shockin luota lähdin Kurrea ajamaan. Mietin jo matkalla, josko vain juoksuttaisi... Mutta nää, sain napata puhtaan ponin karsinasta ja reippaasti valjaat päälle ja menoksi. Mentiin metsän kautta maantielle muutama veto mielessä ja Kurre ilahdutti kyllä :) Korvat hörössä kaviota toisen eteen, oli ilmeisesti kivaa päästä pitkästä aikaa päästelemään kunnolla urku auki. Vedettiin yksi pidempi veto ja kaksi lyhyempää, metsässä ajettu meni aikalailla harakoille Kurren hyppiessä vesilätäköiden yli, mutta tiellä ajetut kaksi saivat kyllä papukaijamerkin. Pitää käydä radalla ajamassa kunnolla, kunhan ilman paranee hiukan. Kurre ei oikein ole kurakelin poni...
Poni sai ajon jälkeen perusteellisen pesun ja jäi sisälle kuivumaan ennen ulospääsyä. Päiväheinien kimppuun käytiin kuin raivo härkä, luulisi pikku paksukaisen suorastaan kuolevan nälkään...

Viime marraskuussa hiitillä :)

10. toukokuuta 2012

Kurren kolmas ratsastuskerta

Kurren kolmas ratsastuskerta on tosiaan takanapäin. Pakko olla edes vähän ylpeä neitokaisesta! 

Kurre tosiaan oli varsana hankala oikeastaan kaikessa muussa, kuin turvan silittelyssä. Jalkoihin ei saa koskea, lavoista taaksepäin koskiessa tuli kaviosta, loimea ette ainakaan laita... Ajo-opetusta edeltävänä aikana kävelin valjastetun ponin kanssa lenkkejä potkuremmin roikkuessa vapaasti auki ja Kurren pukitellessa remmin olemassaoloa. Ollaan tultu ihan järjettömän pitkä tie siitä ja poni on minut täysin yllättänyt, kuinka hyvin on hyväksynyt ratsastusjutut! Kärryiltä ja ratsailta raipan käyttö on yhä ja yhtä ällöttävää ponin mielestä, mutta hyväksyy komentamisen kuitenkin. Toki ratsastaessa asiaan kuuluu nyrpeä ilme, Kurre kun ei mielellään myönnä kenenkään muun olevan oikeassa tai uusien asioiden olevan sittenkin ihan kivoja.

Viivi harjoitteli tänään ensi torstain kisojen raviohjelmaa, pidetään kaksi harjoituskertaa vielä. Mennään kisoihin ihan vaan katselemaan kouluaitoja, hakemaan kokemusta ja pitämään hauskaa, eli mitään tavoitteita ei ainakaan minulla ole. Tietty jos hyväksytyt prosentit parivaljakko saisi, olisi kiva tulla kotiin :) Raviluokka lähellä olevalla tallilla on ihan hyvä Moniponirussi-pisteiden keräyspaikka kuitenkin.

Marssittiin tänään tosiaan Pinomäen koulun kentälle ja Viivi verkkaili ponia käynnissä ja ravissa. Päädyssä, josta pääsee lähtemään kotiin, oli alkuun vähän kääntymisongelmaa, mutta sekin saatiin ratkaistua pienellä napautuksella raipalla lavalle ja kummasti alkoi kääntyminen maistua niinkuin piti. Pysähdykset ja kaarevat urat läpi ja tultiin pari kertaa se raviohjelma läpi ennen kuin poni ja Viivi lähtivät maastoon ja minä Toukariin.

Ohjelma meni kivasti. Kurrelle oli pari kertaa kauhistus joutua kääntymään lävistäjälle niin pian kulman jälkeen, mutta kokonaisuutena meni mukavasti ottaen huomioon ponin kokemattomuus. Treenaillaan vielä pari kertaa, niin eiköhän rata saada läpi kisoissa.
Rataharjoitusten jälkeen parivaljakko lähti kiipeilemään ja poni oli kuulemma kiltisti kävellyt jyrkän mäen ylös asti! Pari kertaa ravissa ja pari kertaa kävellen, kyllä me sille ponille vielä peppulihakset saadaan :) Kotiinpäin Viivi oli päästänyt vähän reippaampaa ja poni oli innoissaan laittanut tassua toisen eteen. Tekee hyvää välillä päästellä eri poluilla, joille ei kärryillä pääse.

***

Janitaa varten vielä eilisestä Jaden ratsastuksesta. Juoksutin tamman taas alkuun ja Jadella tuntui olevan vauhti päällä, ei olisi millään malttanut ensin ravata vaan laukkaaminen kuulosti niin paljon kivemmalta :) Kentällä oli matalimmalla mahdollisella korkeudella oleva ristikko, jonka yli juoksutin kerran per suunta. Todella nätti, rauhallinen lähestyminen ja ponnistuspaikka juuri oikea, selvästi estehevosen vikaa.

Könysin juoksutuksen jälkeen selkään ja keskityin taivuttamaan kahdeksikolla käynnissä, ravissa ja laukassa. Käynti ja laukka tosi hyviä, ravi vähän huonompi. Ilmeisesti mulla meinaa käydä käsi kovaksi ravissa vaikka kevensin koko ajan, pitää selvästi treenata sitä... Loppuravit eteen-alas, myös käyntiä eteen-alas. Oli paljon kuunneltavaa ja Jaden keskittyminen välillä meinasi karata, mutta nopea korjaus pohkeella toi takaisin töihin. Tosi hyvin kokosi vasenta laukkaa, teki hyvin töitä ja käytti takaosaa kunnolla.

Tosin hevosta takaisin tarhaan viedessä onnistuin antamaan raasulle sähköiskun... Oikeakätisenä avaan yleensä portit aina oikealla kädellä, mutta nyt jostain syystä vasemmalla. Avasin porttia, katsoin hevoseen ja yhtäkkiä sain hullun sähköiskun, joka tietenkin johtui hevoseen... Tuuli heitti yläportista roikkuvan alalangan suoraan päin käsivarttani ja saatiin todella vahva isku molemmat. Hetken metsästelin Jadea kiinni ja takaisin tarhaan, jonka portti olikin yllättäen superpelottava. Tuntui tosin, että rytmitin omankin sydämeni uudelleen sillä iskulla, eli ei ihme jos Jade poistui paikalta. 

Kiitos Janitalle hevosen lainasta! Kivan ja kehityskelpoisen oloinen otus :)

"Onko ihan pakko..."

Kääntyy kääntyy!
Pörröponi


Osaa se hymyilläkin :)