Kurre on <3

Varmaan jokainen poninomistaja tietää sen tunteen, kun on valmis kirjoittamaan myynti-ilmoituksen elikostaan ja kiroaa sen mielessään alimpaan helvettiin? Ok, myönnän, ettei Pommac aiheuttanut sellaisia tuntemuksia koskaan. Kurre on pitänyt huolta siitä, että on hoitanut Pommacinkin osuuden. Se osaa olla aivan superhyperraivostuttava. Se osaa olla niin... tamma. Minä itse asiassa en pahemmin tule toimeen tammojen kanssa, olen suoraviivaisemman toiminnan kannattaja. No, itsepä olen ristini valinnut.

Nyt on taas ollut pari päivää, kun Kurre on ollut tosi mukava. Se selvästi tietää, koska multa alkaa mennä hermot siihen on kuin enkeli sen jälkeen jonkin aikaa! Ovelaa. Olen ajanut vedot sekin kanssa, jottei poni saa kesken vedon vedettyä päätään alas ja hypättyä laukalle. Sekin kanssa ravi on ollut hyvää ja poni tosi hyvä ajaa, itse asiassa harkitsen siirtymistä nivelestä suoraan kuolaimeen. Kurre on todella herkkä suustaan ja tässä on ollut muutama tilanne, kun on ollut pakko pysähtyä nyt heti eikä huomenna ja olen ottanut reilummin ohjasta, jolloin Kurre on yrittänyt väistää kuolainta suu auki. Selästä nivel hyväksytään kolmipalaa paremmin, mutta ohjasotteetkin ovat kevyempiä kuin kärryiltä ihan pakon edessä ohjien ollessa kärryillä ainoa vaikutuskeino ja ohjat kaiken lisäksi vielä pitkät. Pidäte tulee silloin aina viiveellä ja voimakkaampana, kuin selästä. Nyt pitäisi enää valita, kokeillaanko suoraa metallikuolainta vai hommaanko suoraan apple mouthin :)

Kurren ratsukoulutus on ollut asia, jota olen pohtinut miljoonalta eri kantilta viime päivinä. Tänään tuleekin eräs tyttö kokeilemaan Kurrea ja jos homma toimii, tyttö alkaa ratsastaa Kurrea 1-2 kertaa viikossa käyden valmennuksissa sopimuksen mukaan vähintään 2 kertaa kuussa. Valmentaja(t) valitaan yhdessä juuri ratsukolle sopivaksi ja kiitoksena tästä tyttö saa ratsastaa ja kilpailla ponilla ilmaiseksi. Minä maksan Kurrelle ratsuttajan kesällä, jolloin opetetaan ponille laukat ja mahdollisesti muita temppuja. Viivillä ei ikävä kyllä ollut mahdollisuutta käydä tunneilla, joten Viivi saa edelleen treenata ponilla montea ja ratsastaa kotona, mutta tämä toinen tyttö hoitaa enemmän ratsukoulutuspuolta. Ei ole järkeä viedä ponia ratsuttajan alle niin, ettei se taivu edes käynnissä, joten asiaan puututaan jo nyt jotta saadaan ratsutuksesta mahdollisimman paljon irti :)

Kurrehan on siis jo startannut ratsuttajan alla seurakisoissa A:n koulua kanget päässä, varokaa vain kun raviura loppuu ;)

Äänestäkäähän :)

Hevostalli.netin innoittamana, äänestääkähän Hööksin kilpailussa minun asukokonaisuuttani! Voittaja valitaan yleisöäänien perusteella ja olisihan se kiva, jos joskus jonkun kilpailun voittaisi se ei-kaikkein-suosituin-bloggaajakin :)

Asussa siis mustat ratsastushousut, vaaleanpunainen t-paita, ohut ruskea liivi, ruskeat saappaat ja vaaleanpunaiset hanskat. Voisin hyvin ratsastaa näissä ensi kesänä!

Äänestä!

Sepä kävi äkkiä

Muutama päivä sitten kävi ilmi, että Derbon omistaja oli elänyt helmikuuta ja Deebon piti lähteä ylläpitopaikkaansa vasta toukokuun alusta, ei huhtikuun alusta. Tottakai vaan Deebon karsinaan oli jo tulokas, joten lopputulos onkin se, että Derbo lähtee nyt sunnuntaina. Hyvää se oli niin kauan kun se kesti ja nyt pidän sormet ristissä, ettei Sanna haluakaan myydä Deeboa. Tai sitten olen niin epätoivoinen, että ruinaan sen itselleni ylläpitoon sen tullessa Katjalta takaisin!

Pikessä Derbo oli alkuun aika vauhdikas, mutta rauhoittui pikkuhiljaa alkuravien aikana. Pyrin saamaan sitä pidemmälle kaulalle heti alusta, rouva olisi mielellään kaahannut wc-ankkana ympäri maneesia... Tykkäsin valmennuksesta paljon! Aiheena oli temponvaihtelut ja käynnissä takapään väistätys avotaivutusmaisesti ympyrällä. Väistöt meni hyvin oikeaan kierrokseen, vähän huonommin vasempaan joka on sekä hevosen että mun huonompi puoli. Ravi-laukka-ravi sujui hyvin, mitä nyt Derbo alkoi ennakoida nostokohtaa ja esitti kaksi metriä ennen pistettä mitä oppikirjamaisempia nostoja... Laukka-käynti-laukka tiesin tulevan epäonnistumaan ja komeasti :D Sanoin heti alkuun Pikelle, etten ole kertaakaan saanut tätä vielä siirtymään laukasta suoraan käyntiin. Mentiin askel askeleelta ja tulihan sieltä loppujen lopuksi - hyvin jännittynyttä, mutta kuitenkin - käyntiäkin! Ihan puhdasta siirtymistä en saanut aikaa, mutta huomattavan sinne päin jo. Käyntiä ei myöskään parantunut mennä ratsastamaan eteen, tai laukka nousi välittömästi. Derbo hieman kuumenee laukkaharjoitteista. :) Pike kiinnitti huomiota mun siirtelevän erityisesti vasempaa jalkaani taaksepäin ja sekin saatiin paikalleen isoksi osaksi tuntia. Jee! Vasen jalkani on oikeaa sentin-kaksi lyhyempi, josta syystä tuntuu aina, että ratsastaisin erimittaisilla jalustimilla. 

Lopussa esitettiin ihan mahtavaa ravia! Onnistuin peräti istumaan tasapainoisesti myödäten alas pienessä lisäyksessä, jonka hevonen esitti varsin omatoimisesti. Pitkät loppuravit eteen-alas oli tahdikasta ja rennon letkeää.

Nyt vedän ratsastusvaatteet päälle ja lähden nautiskelemaan viimeisistä hetkistä Derbon kanssa, tosin kotitallin kautta ja ajan Kurren ensin. Kurre hierotaan 9.4. ja odotan valmiiksi kauhulla, mitä Maikki siitä sanoo. :)

<3

Postauksen kuvitukset parin viikon takaisia Janitan ottamia, valmennukseen en saanut kuvaajaa.

Ciao!

Hiljaista on ollut blogissa, syy lienee helppo arvata: ei ole huvittanut kirjoittaa mitään. :)

Hevosen selässä on tullut ahkerasti keikuttua, seurattua muiden ratsastamista ja vähän ajeltua ponilla. Ella on ilmoitettu 14.5. Porin tamma- ja varsanäyttelyyn Kiahalle, joten näyttelytreenit aloitettiin eilen kun kokeilin toisia näyttelysuitsia lapselle päähän. Joko mulla on käsissäni kaksi omituisella päällä varustettua yksilöä tai kahdet erimerkkiset näyttelysuitset on yhtä shaissea, koska kummatkaan ei sovi kummankaan päähän. Toiset on Ellalle sen verran paremmat, että käyttää voi. Ella ei tykännyt perhostaluttimesta, mutta saa nyt opetella tykkäämään.

Derbo ja Aippa

Aippa ratsasti Deebon viime viikonloppuna molempina päivinä, minä kuvasin kameralla ja Sanna videota myyntiä varten. Aippakin kysyi, onko Sanna nyt ihan tosissaan se myynnin suhteen! Deebo lähtee viimeistään ensi kuun alussa ratsastuksenohjaajaopiskelijalle ylläpitoon kesään / syksyyn asti, jolloin Sanna miettii myyntiä uudelleen. Minä tietty pidän sormet ristissä, ettei myykkään ;)

Meillä on Derbon kanssa tänään Piken kouluvalmennus illalla. Toissapäivänä liputin seuran alue-estekisoissa koko päivän ja ratsastus jäi välistä, eilen ei olisi millään huvittanut, mutta pakko oli tämän päivän tunnin takia. Olin ihan superpoikki nukuttuani pari tuntia yöllä ja oltuani aamuvarhaisesta töissä, mutta niin sitä vaan piristyi kun sai lähdettyä ulos. Derbolla oli jonkinasteinen kuningaskiima, mutta keksin yhtäkkiä jotain uusia jippoja ja väännettiin 45min koulua hirveän hyvällä sykkeellä ja hevonen tuntui tosi hyvältä. Tajusin vihdoin pitää paketin kunnolla kasassa ulkoa vasempaan kierrokseen! En tiedä vaikuttivatko housut tosiaan niin paljon, mutta menen tänään tunnille kyllä kesähousuilla enkä softshelleilla. Edustetaan siis kirkkaanpunaisissa estehousuissa... Istunta oli vaan niin paljon vakaampi ja eilen vaan tuntui kaikki menevän niin putkeen. Lisäksi mulla oli raippa mukana ihan vaan kokeiluna, uskallanko ottaa sen varmuuden vuoksi valmennuksessakin käteen. Paljoa ei käyttää tarvinnut ja kohtuu varovasti sai koko kapistusta vaihtaa puolelta toiselle. Eilisestä jäi vaan ihan superfiilis! 

On se mahtava hevonen. Harmi, ettei ole edes sugar daddya tarjolla, joka sen mulle ostaisi :)

Derbo ja Aippa

Käyttökokemuksia raviturvaliivistä

Vuoden alusta tuli pakolliseksi käyttää turvaliiviä ravien aikana radalla hevosta ajaessa. Oman turvaliivini päädyin ostamaan Agrimarketista, koska tykästyin ennemmin pitkään kuin lyhyeen malliin. Ajoin eilen ensimmäistä kertaa kotona liivi päälläni.

Kuva Agrimarketin sivuilta

"Kevyt ja joustava CE1621-2 –hyväksytty raviturvaliivi. Mukautuu vartalon mukaan ja mahtuu hyvin ajopuvun alle. Käyttökokemusten perusteella ei haittaa tallitöissäkään ja lämmittää talven kylmillä napakan istuvuutensa ansiosta."

Kokemus oli... mielenkiintoinen. Turvaliivi on ymmärrettävistä syistä suunniteltu enemmän miehelle, kuin naiselle. Tällä kyseisellä koekäyttäjällä on kaiken päälle lyhyt selkä, selkeä vyötärö ja naisille ominaiset rinnat, vaikkeivat isot olekaan. Minun liivini on kokoa M, joka on minulle täysin sopiva.

Puin liivin mahdollisimman lähelle ihoa, eli ohuen pitkähihaisen päälle. Turvaliivi muotoutuu parhaiten ruumiinlämmön avulla, eli se on puettava lähelle ihoa ja vasta sen päälle puetaan lämpimät kerrokset. Oli kieltämättä melkoinen michelinukko-olo, kun päällä oli toppi, pitkähihainen, turvaliivi, huppari, ohuempi takki ja paksumpi takki.

Ponin suojitus oli täyttä kidutusta liivi päällä, en päässyt kunnolla väärään ja Kurre ihmetteli, miksi mamma kiroilee jaloissa. Valjastus sujui huomattavasti näppärämmin, mutta kärryille pääsy oli taas ihan mielenkiintoista. En kokeillut paikallaan oleville kärryille kiipeämistä, mutta liikkuville kärryille pääsi ihan ok, ongelma oli lähinnä saada käännyttyä kärryillä oikein päin. Hiittikärryjen pressu ei auttanut asiaa.

Hiljaa ajaessa liivi tuntui todella epämukavalta ja sai alaselkäni särkemään, tarkemmin sanottuna muutenkin vaivaavat SI-nivel ja lonkkanivelet alkoivat vihoitella. Liivi tuntui tosi epämukavalta ja kuten muutkin ovat liiveistään valittaneet, nousi kärryillä istuessa ikävästi ylöspäin niskaan. Kuitenkin kovempaa ajaessa liivi haittasi huomattavasti vähemmän, eivätkä lonkat vihoitelleet ajoasennosta ollenkaan niin paljoa. Ilmeisesti parempi tuntuma ponin suuhun sai asennon muuttumaan sen verran, että helpotti. Taas hiljaa ajaessa alkoi juilia, ellei nojannut eteenpäin todella retardin näköisenä. :)

Kotiin päästessä nappasin omasta liivistäni tuon vyötärölle tulevan, selkätukea muistuttavan vyön kokonaan irti. Se asettui seisoessa lantiolleni, mutta ajaessa yllättäen nousi vyötärön kapeimpaan kohtaan ja on todennäköisesti syy, miksi liivi oli niin epämukava. Testaan liivin uudelleen viikonloppuna ilman tuota vyötä, josko istuisi mukavammin päälle.

Säännöt ovat sääntöjä ja mielestäni on turha kitistä siinä vaiheessa liivin käytöstä, kun muutkin sitä käyttävät. Se on totta, että liivinsuunnittelijat voisivat muistaa myös naisia ja tehdä hiukan paremmin naisillekin istuvan liivin :) Olen yhtä ratsastusturvaliiviä koittanut päälleni, joka oli itse asiassa todella mukava, kun oli tilaa rinnoille ja kunnon kiristys vyötäröltä.

Aurinkopäivä

Deebo oli tänään kiva. Kurre inhottava. Harkitsen tällä hetkellä vakavasti ponien erottamista vierekkäisiin tarhoihin. Kurre on ensimmäistä kertaa pomona tarhassa ja yrittää aktiivisesti pomottaa myös ihmisiä. Eltsu oli kiva.

Kuvia lauantailta, kiitoksia Janitalle. Yhdessä ravikuvassa hullu takakeno ja pohje seilaa. En osaa. :(

Anteeksipyyntöjä!

Blogistanian pohjasakkaa oleva bloggari ilmoittautuu. Anteeksi yli viikon päivitystauko! Olen ollut rehellisesti sanottuna niin pirun väsynyt, ettei ole tippaakaan huvittanut ajatellakaan koko blogia. Olen mennyt pää kolmantena jalkana paikasta toiseen ja iltaisin luikerrellut peiton alle nukahtaen saman tien.

Ella alias Eltsu alias Junnu alias Pentu on ollut mahtavan hieno ja vetänyt kahteen otteeseen kärryjä - kummallakin kerralla viilipyttymäisen tyynesti ja lähinnä ihmetellen, miksei saa jo juosta! Kertaakaan se ei ole säpsähtänytkään aisojen osuessa kylkiin, vaan lähinnä kotipihassa ensimmäisessä 90 asteen käännöksessä katsoo taakseen kuin sanoakseen, että voisitko akka nostaa niitä kärryjä jotta olisi helpompi kääntyä :D Eipä me varmaan montaa kertaa avustajaa tarvita, kun neiti menee ihan mahdottoman hienosti, eikä ole millänsäkään vetämisestä saati kääntyilystä. Hieno poni!

Tänään poneilla on hammaslääkäri ja ainakin Eltsulle on tulossa vähän isompaa remonttia suuhun syöntityylistä päätellen. Tulossa siis pari kuolainvapaata päivää.

Kurre oli superärsyttävä sunnuntaina. Häselsi koko ajan jotakin ja lopputulos oli meikäläkäisen sormi pikalukon välissä kärryjä kiinnittäessä. Huomasin vain kesken lenkin, että hanska alkoi muuttua punaiseksi... Vahingot olivat kuitenkin pienemmät, mitä turvonnut ja verinen sormi antoi sunnuntaina vielä ymmärtää. Ajoin vetoja, 3 + 2 ja lisää olisi poni  jaksanut. Ensimmäinen oli aivan täyttä pelleilyä, en olisi mukamas saanut liikahtaakaan kärryillä, vähän voisin laukata tähän, no en varmaan anna laukkaa alas... Normaalisti herkkäsuinen Kurre lähinnä heitteli päätään ja kiukkusi. Tempaisin sen kerran melkein istumaan asti, kun oli pakko jatkaa melkein käyntinopeudella laukkaa mutta ei, en varmana anna alas! Hieman aiheesta keskusteltiin ja suoran päästä kääntyessä ei yhtäkkiä ollutkaan enää mitään väliä, vaikka olisin seisonut päälläni kärryillä. Eka veto oli tosiaan ihan täyttä kiukkuamista, toisen neljä olivat kuin ihan eri ponin juoksemia. 

Sanna oli Himoksella viikonlopun ja olen liikuttanut Deeboa ahkerasti. Lauantaina Janita oli kuvaamassa, joten saan toivon mukaan seuraavaan postaukseen kuviakin :)

Torstaina ja perjantaina Deebo oli l-a-i-s-k-a. Kiima päällä ja Deebosta tulee sellainen tahmakavio, ettei helpolla uskoisi. Lauantaina se ottikin sen kaiken takaisin korkoineen ja kiivetessäni selkään totesin, että on turvallisempaa alkaa vain suoraan keventämään, eikä yrittää mitään pitkiä kävelyjä... Deebo kiehui korviensa välissä ja hain sitä alkuun ihan vaan rauhalliseen tahtiin ja kuuntelemaan. Päätyihin pääty-ympyrät ja pitkille sivuille loivaa kiemuraa, koko ajan vähän jotain tekemistä. Ravien jälkeen Deebo malttoikin kävellä jo jonkin aikaa. En oikein edes muista mitä tehtiin, vähän lisäyksiä pitkillä sivuilla, laukkaa ympyrällä. Veto ei tuntunut loppuvan lainkaan, joten suunnattiin vielä viimeiseksi pellolle vähän rallittelemaan. Ensin ihan ravia, sitten laukkaa, joka oli mukavan hallittua vielä vasempaan kierrokseen. Oikeaa laukkaa nostaessani viereisestä puskasta alkoi kuulua raivoisa fasaanin... ääntely, miten sitä ääntä voi kuvailla? ja siipien läpytys. Tilanteesta on aika mahtava kuva, kun Deebo heittää pään taivaisiin ilmeellä "nyt muuten MENNÄÄN!" ja minä yritän pysyä kyydissä. Oli kuulemma hurjan näköinen hetki :D Loppuun vielä ravia ja kunnon kävelyt. Deebo vaikutti tyytyväiseltä kunnon liikutuksen jälkeen oltuaan kaksi päivää lähinnä eteenpäin pungettava. :)

Aurinkoenergiaa

Myrskyn jälkeen paistaa aurinko

Eilisestä lumimyrskystä selvitty! Lunta tuli valehtelematta 30 cm eilen iltapäiväkahden jälkeen, lumisade loppui vasta tänään aamulla. Aurinko lämmitti kuitenkin ihanasti ja vedin mahdollisimman korkeavartiset kumisaappaat jalkaani taapertaessani ympäri tallipihaa. Kurre pääsi aisoihin ja nyt on virallisesti vauhtikausi korkattu, ensimmäiset vedot ajettu. Aloitettiin rauhallisessa tahdissa 2+2, poni vaikutti yllättävän hyvältä! Muutama viikko ajellaan ilman sekkiä, mutta sekkitreenausta on tiedossa vielä.

Metsä oli mahtavassa kunnossa, juuri aurattu ja pohja erinomainen. Mikäs siinä päästellessä!

Ella the Juniori alias Junnu ylitti tänään itsensä. Se oli ihan yksin tarhassa Kurren ollessa treenissä. Huuteli perään, mutta pysyi kiltisti aidan oikealla puolella ja saikin hirrveästi rapsutuksia ja leipää meidän tullessa takaisin :)

Raskaan työn raataja!

Kurren kanssa tuli vähän pelleiltyä. Se normaalistikin hoidetaan ajolenkin jälkeen irti pihalla, tänään oli pakko napata sötnösistä pari kuvaa :) Olen huono pitämään kameraa mukana, mutta onneksi on puhelimessa ihan kohtuullinen kamera! Kurre on tosiaan hillittömästi ruuan perään ja se heittää vaikka voltin kerien ruuan takia. Pari palaa ruisleipää sai sen juoksemaan perässä tarhalle edelleen vapaana.

Muru ja Deebo, Deebo ja Muru...

Vihdoin kuvaaja mukana!

Aika tiiviisti on viime päivät menneet hevostellessa... Deebo rokotettiin maanantaina, joten ratsastin sen keskiviikkona ja torstaina. Keskiviikkona tarkoituksella kevyesti ja torstaikin meni hyvin kevyelle linjalle sattuneesta syystä.

Deebo oli tosi kiva keskiviikkona. Hyvin ohjan ja pohkeen välissä, Deeboksi rauhallinen ja pohje sai olla hyvin lähellä. Kiemurtelin sen kanssa kaikenlaisia kuvioita kentällä ja tein paljon käyntityöskentelyä, laukattu ei lainkaan jottei hiottaisi. Nautiskeltiin pitkästä aikaa auringonpaisteesta ja vaan käveltiin pitkin ohjin, meillä kun ei ole aurinkoa näkynyt varmaan kuukauteen kunnolla! Ihana sininen taivas ja keväinen ilma.

Kevättä oli rinnassa myös Murulla, jonka luo suuntasin Deebon jälkeen. Kävelin alkukäynnit rataa pitkin ja Murunryökäle otti ja pukitti, peräti kahteen kertaan - käynnistä! Ekalla kerralla yllätyin aivan täysin, mutta koulusatulan muhkeat tuet pitivät liikahtamatta kyydissä. Keräilin paketin kasaan ja nauroin ponia, vain todetakseni sen pukittavan uudelleen muutaman sadan metrin jälkeen. Mentiin siis kentälle ja väännettiin käynnissä ja ravissa ja poni naksahti oikein kunnon peräänantoon pysyen siellä. En tiedä mikä oli, mutta hienosti Muru toimi ja ratsastus oli helppoa. Muru oli myös melko väsynyt treenin jälkeen, joten käveltiin kunnon loppukäynnit ja takaisin heinille ulos.

Tänään piti olla Suskan tunti, mutta aamulla tuli viestiä Suskan olevan edelleen sairaana. Olin varannut Mian kuvaajaksi, joten mentiin kuitenkin heti aamusta leikkimään Murun kanssa. Oli itse asiassa hyvä - että tunti siirtyi näillä näkymin sunnuntaille, sillä nukuin oikein ekstrahuonosti normaalin huonosti nukkumisen sijaan ja silmät ristissä haahuiltiin ympäri kenttää. Sain Murua hiukan myötäämään, mutta kunnolla se ei ollut töissä tänään. Ravissa paremmin kuin käynnissä, mutta koska en muistanut ladata kameran akkua, se loppui ennen ravityöskentelyä. Just my luck. No, josko Janita tulisi kuvaamaan sunnuntaina.

Muru on kuitenkin kehittynyt (vai palautunut?) ihan älyttömän nopeasti tähän missä nyt ollaan. Aloitettiin kunnolla suoristelu ja taivuttelu vasta kolme viikkoa sitten ja jo nyt hevonen hakee itse kuolaintuelle eikä juokse täysin takajalat tallissa. Näistä kuvistakin näkee, kuinka lanteen asento muuttuu ratsastuksen edetessä. Tänään ei tosiaankaan kumpikaan oltu parhaimmillamme, mutta hiljaa hyvä tulee!