Taas törkeästi myöhässä! Syytän kellon ympäri kestäneitä työpäiviä.
Rouskutellen-blogin joulukalenterista löytyi idea myös tähän joulukalenterin luukkuun. Kurren luonteen analysointi on yksi suosikkiharrastuksistani :) Klikatkaa soimaan Robinin Puuttuva Palanen-kappale tuosta tämän tekstikappaleen yläpuolelta. Uu-uu se on sun näköinen!
Kurre on ollut minulla pian jo viisi kokonaista vuotta ja tunnen ponin kuin omat taskuni. Olen nähnyt sen kasvavan pikkuvarsasta itsevarmaksi nuoreksi naiseksi ja siitä edelleen aikuistuvan pikkuhiljaa. Kurre täyttää vasta kuusi vuotta nyt vuodenvaiheessa - minulle kaikki hevoset ikääntyvät aina 1.1., olivat ne syntyneet milloin tahansa - mutta silti Kurre on yksi fiksuimmista ja rauhallisimmista poneista, jonka olen ikinä tavannut.
Kurre on itse asiassa niin mukava luonteeltaan, että välillä voi unohtaa sen olevan poni ja kaiken päälle tamma. Välillä taas... No, Kurre kestää komentamista oikeassa paikassa, mutta vetää melonin nenään jos kokee kohdanneensa vääryyttä! Ratsastaessa Kurre on huvittava, sillä se tilanteessa kuin tilanteessa kiukkuaa pukittamalla, jos sitä komentaa raipalla. Pienet korjaukset Kurre nielee kuten kuuluukin, mutta se osaa myös sikailla - ja jos siitä huomauttaa vähän kovemmin, neiti ottaa nokkiinsa. Koita siitä olla nauramatta, kun tämän kokoinen täti moonika kiukuttelee. Kurrella on selvästi huonoja päiviä ja silloin on parempi vain antaa neidille ruokaa ja lepytellä hänen korkeuttaan parhaansa mukaan. Jos Kurrelta vaatii tällaisena päivänä kunnon suorituksia, tulee melko varmasti molemmille paha mieli. Onneksi tällaista päivää ei ole vielä osunut ravipäivälle...
Kurren parhaita puolia on sen loistava työmoraali. Lähes aina se lähtee töihin tekemään todella töitä ja se on selvästi perua aikaisesta ajolle opetuksesta ja harjoittelulenkeistä jo 1,5-vuotiaana. Menen edelleen ponin ehdoilla, eli ei ole pakko jos ei yhtään huvita. Pelleilyä en katsele kärryjenkään edessä, vaan joko kävellään tai hölkätään huononakin päivänä, mutta myös Wilkku on kehunut ponia sen käytöksen vuoksi ihan alusta asti. Kun Wilkku menee selkään, tehdään töitä ja sitä ennen madellaan mamman perässä alkukäyntejä kävellessä. Kurre on myös loistavan kokoinen tukipuu raveissa, jota vasten nojata.
Ja se ehdottomasti kaikkein paras puoli? Kurre on niin äärettömän suloinen, että se saa aina kaiken anteeksi ja se on niin mamman kulta :)
Kurren parhaita puolia on sen loistava työmoraali. Lähes aina se lähtee töihin tekemään todella töitä ja se on selvästi perua aikaisesta ajolle opetuksesta ja harjoittelulenkeistä jo 1,5-vuotiaana. Menen edelleen ponin ehdoilla, eli ei ole pakko jos ei yhtään huvita. Pelleilyä en katsele kärryjenkään edessä, vaan joko kävellään tai hölkätään huononakin päivänä, mutta myös Wilkku on kehunut ponia sen käytöksen vuoksi ihan alusta asti. Kun Wilkku menee selkään, tehdään töitä ja sitä ennen madellaan mamman perässä alkukäyntejä kävellessä. Kurre on myös loistavan kokoinen tukipuu raveissa, jota vasten nojata.
Ja se ehdottomasti kaikkein paras puoli? Kurre on niin äärettömän suloinen, että se saa aina kaiken anteeksi ja se on niin mamman kulta :)
 |
| Pikkuneiti 2v |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti