Jee mikä fiilis! Tässä lauantaissa on monta hyvää puolta:
Kaunis ilma!
Piiitkästä aikaa valmennuksessa!
Pauliinalta sain hyviä vinkkejä Veikon ratsastukseen
Oli ihan mahti fiilis saada vaan tehdä ihan rentona, hevonen rentona ja sujuvana
Lauantai on perinteisesti koulu- ja puomipäivä ja aiheena olikin pohkeenväistö käynnissä ja ravissa puomien lisäksi. Hevosia väistätettiin uralta kohti keskihalkaisijaa ja ennen väistöön lähtöä piti napata ulkokylki kunnolla hallintaan asettamalla hevosta ulos. Veikko on täysin suvereeni väistöissä, mutta se lähtee herkästi väistämään takaosa edessä ja vasempaan kierrokseen saikin hiukan kikkailla ravissa ennen väistöjä. Taivutin pitkät sivut ulos ja sen jälkeen lyhyelle sivulle suoraan avotaivutukseen sisälle, jotta takaosa saatiin pysymään siellä missä pitääkin. Kun sain pikkuhiljaa hevoseen kunnon otetta ja Pauliinan sanoin annoin hevosen soljua väistöön, homma sujui mukavasti. Minun piti koko ajan vahtia, että kevensin mahdollisimman hitaasti ja sain kuin sainkin hiukan alkuun jännittyneen ruunan pidemmälle kaulalle ja rennoksi. Tämän lisäksi oli vaan sisäistettävä se, että tämä hevonen osaa tämän, älä ajattele koko ajan vaan tee vain, rennosti, pienin avuin, pelkällä ajatuksella.
Laukkaharjoitukset aloitettiin kulmissa olleilla puomeilla, joiden yli piti ihan vaan laukata. Varsinkin oikeassa laukassa Veikko oli suurinpiirtein puomien suuntaisesti, poikittaen peppua sisälle minkä ehti ja viis veisasi meikäläisen sisäpohkeesta. Ruunaa työstettiin molempiin suuntiin hetki myös ympyrällä, jotta se saatiin suoristumaan rehellisesti. Kun siirryttiin kolmen laukkapuomin linjalle - yksi askel jokaiseen väliin - esitin pari ekaa kertaa sujuvia vaihtoja, kunnes onnistuin skaalaamaan kääntävät avut tarpeeksi pieniksi ja tehtävä alkoi sujua. Laukkapuomit tultiin sekä vasemmassa että oikeassa laukassa ja olin niin ylpeä itsestäni (ja hevosesta) kun oikeassa kierroksessa klaarattiin tehtävä kerrasta ja tultiin neljä kertaa perätysten tehtävä oikeasti todella hyvin! Osuin yksinkertaisesti juuri oikeaan paikkaan ekalle puomille, pysyin tasapainossa enkä vahingossa heilahtanut tasapainosta antaen vaihtoapuja ja tehtävä tuli hyvässä tasaisessa rytmissä.
Puomilinja tultiin molemmissa laukoissa myös toisesta suunnasta ja kolmen askeleen päässä linjasta oli kaarevalla tiellä puomi, jonka yli tultiin vielä ja vaihdettiin laukka uuteen kierrokseen. Tässä vaiheessa tuntia Veikko toimi ihan ajatuksella ja ihan oikeasti koin ensimmäistä kertaa elämässäni tunteen, kun vain laukkasin rytmissä tehtävälle ja rytmi pysyi läpi tehtävän, hevonen oli täysin rento ja itse olin täysin rento. Se fiilis oli aivan upea, kertakaikkiaan.
Minä niin pidän Veikosta! Se opettaa minulle ihan järjettömästi ratsastuksesta ja nyt saan ihan oikeasti opetella sen osaavan ratsun kanssa. Leevi oli ihana, mutta sen kanssa ei saanut oikeastaan mokata yhtään mitään, vaan joka askel piti olla kaksi askelta edellä ja valmis korjaamaan. Veikon kanssa olen vielä liian vahva kun käytän apuja ja prässään sitä liikaa, mutta siitä opetellaan koko ajan pois.
Puomilinja tultiin molemmissa laukoissa myös toisesta suunnasta ja kolmen askeleen päässä linjasta oli kaarevalla tiellä puomi, jonka yli tultiin vielä ja vaihdettiin laukka uuteen kierrokseen. Tässä vaiheessa tuntia Veikko toimi ihan ajatuksella ja ihan oikeasti koin ensimmäistä kertaa elämässäni tunteen, kun vain laukkasin rytmissä tehtävälle ja rytmi pysyi läpi tehtävän, hevonen oli täysin rento ja itse olin täysin rento. Se fiilis oli aivan upea, kertakaikkiaan.
Minä niin pidän Veikosta! Se opettaa minulle ihan järjettömästi ratsastuksesta ja nyt saan ihan oikeasti opetella sen osaavan ratsun kanssa. Leevi oli ihana, mutta sen kanssa ei saanut oikeastaan mokata yhtään mitään, vaan joka askel piti olla kaksi askelta edellä ja valmis korjaamaan. Veikon kanssa olen vielä liian vahva kun käytän apuja ja prässään sitä liikaa, mutta siitä opetellaan koko ajan pois.
Huomenna on toivon mukaan kuvaaja paikalla!
