Epämotivaatiota ja luokatonta laiskuutta

Olen ollut lähes anteeksiantamattoman laiska tällä viikolla. Tai en tiedä, lasketaanko kovin laiskaksi, jos ensin on töissä 5:45-13 ja sen jälkeen ajaa 2-4 hevosta, käyttäen siis 2-4h hevosen kärryillä - ja sitten pitäisi vielä ratsastaa. Shock on siis saanut ihan suosiolla puoliksi lomailla tämän viikon.

Tiistaina oli tosiaan Kallen estevalmennus, keskiviikkona läpiratsastin Shockin kevyesti ja tänään käytiin lyhyt maasto. Huomenna todennäköisesti taas maastoon, riippuu ihan omasta innokkuudesta. Kurre on huomenna ajossa, joten se menee tärkeydessä edelle kuitenkin starttien lähestyessä.

Ajoin muuten Kurren ekaa kertaa pelkkä riimu päässä pari päivää sitten. Ajelin Pomsua useinkin pelkällä riimulla, pysyi paljon rauhallisempana niin kuin kuolaimet suussa - ja niin kävi myös Kurren kanssa. Ohjaustehostin oli hieman normaalia huonompi, mutta neitokainen taapersi rauhallisesti eteenpäin ja peräti käveli :) Toisen tallin asukkaiden kuskit kauhistelivat, miten se muka pysyy käsissä noin. Hyvinhän se!

Meilläkö pidetään pinkistä? Kuvasta puuttuu pinkit ruokaämpärit ja varustekorit :)

Progress during the time

Minua ja Shockia on oltu kuvaamassa todella vähän. Nyt osui silmään kuitenkin jotain positiivista, kun latasin facebookiin kuvia estevalmennuksesta ja näin kuvat talvella otettujen kanssa vierekkäin.

vs.

Poni astuu paremmin alle, on hoikistunut ja noussut ylöspäin. Laukassa ei vieläkään kuljeta nyökyssä, mutta sekin on vahvasti treenin alla ja toivottavasti laukka paranee edelleen. Laukka on ehdottomasti Shockin vaikein askellaji, se käy helposti nelitahtiseksi ja takapäässä ei vieläkään riitä voima pyörittämään laukkaa kunnolla. Toivon mukaan säännölliset kavalettiharjoitukset ja kiipeily vahvistavat takaosaa, jotta laukka alkaa oikeasti toimia.

Miten blogiini on päädytty?

Näin tällaisen postauksen jollakin joskus aikaisemmin... Toivon mukaan alkuperäisidean keksijä ei ota plagioinnista nokkiinsa, hauska postaus nimittäin :)

Millä hakusanoilla Zenita Dar & co. -blogiin on päädytty?

Rääpäle 17.3.2009 eli Suomeentulopäivänä - arvannette kuvaajan?

Zenita Dar - hyvin ymmärrettävä ja looginen. Hauskaa tosin, että peräti kymmenen eri kävijää on päätynyt Googlesta nimenomaan tällä hakusanalla.

Idioottikenkä - ok... Olen kyllä tainnut mainita Kurren olevan edestä idiootissa. Ollut varmaan tosi informatiivista tietoa hakijoille.

Dar hevonen - ellei ole muistanut Kurren nimestä kuin sen Darin?

Harjoitus säärisuoja hevoselle - nimenomaan näin kirjoitettuna. Tämä on ihan kohtuu erikoinen jo.

Hööks saappaat - no, taisin minä talvella kehua Hööksin talviratsastussaappaita :)

Kumisaappaat - ?

Näyttelysuitset - tästä puheenollen, Kurre tarvitsisi uudet.

Ponin kilpakärryt - edelleen hyvin ymmärrettävä.

Saappaat - sana sen verran yleinen, että hauskaa jos tänne on päädytty.

Back on Track selänlämmitin - olen tainnut kerran mainita. 

Russruuna Pommac - <3 jos joku vielä haluaa tietää Pomsusta :)

Yllättävän moni on löytänyt tänne Bloglovinista, Hevostalli näyttelee suurinta osaa tässä kuitenkin. Lisäksi liikenteen lähteitä on mm. ystävien blogit, Google ja Facebook. Eniten luetaan Kurren omaa sivua, sitten Pommacia, Shockia ja lopuksi minua. Erikoispostauksen Pommacin ratsastus- ja ravikilpailu-urista ovat keränneet koko ajalta kaikista eniten klikkauksia, ravikilpailu-urasta on luettu peräti 109 kertaa. Muista teksteistä suosituimpia tuntuvat olevan Kurren starttailua ja hiittailua käsittelevät.

Rimakauhua ja rakkautta

Estevalmennus takana ja mikä fiilis! :)

Olin paniikin partaalla ennen valmennusta, sillä oltiin vähän turhan myöhään liikkeellä. Poni saatiin koppiin kivuttomasti, joka yllätti minut aikalailla - lähtö venyi kuitenkin hiukan ja sitten kaasu pohjassa Nakkilaan. Poni ennätysvauhtia valmiiksi ja kentälle!

Kalle kuulusteli ensin normaalit tutustumiskuulustelut - taisi myös muistaa meidän tavanneen usein ennenkin, tosin minä ekaa kertaa hevosen selässä - ja aloitettiin verryttely. Kevyessä ravissa otettiin mukaan ravipuomit toisella pitkällä sivulla, tehden omatoimisesti milloin minkäkinlaista kiemuraa puomien lisäksi. Laukka otettiin mukaan harjoitukseen tullen ensin ravipuomit ja sitten istumalla alas nostaen laukka, laukaten pääty-ympyrä. Shock oli kovin innoissaan koko ajan ja vähän tuntui yrittävän kipittää alta pois, mutta pienet muistutukset peruuttaen saivat rouvan aikalailla aisoihin. Pian otettiin vielä mukaan toisen pitkän sivun jumppasarja, eli kolmoissarja yhden askeleen väleillä - ensin ravipuomit, sitten laukannosto ja sarja laukassa. Tässä vaiheessa piti alkaa tosissaan tehdä töitä, ekan kerran Shock tuli hyvin ja sitten alkoi kiihdytteli. Viivin piti Komeetan kanssa pitää reipas tempo, minun taas piti pitää laukka rauhallisena ja tosiaan piti PITÄÄ kiinni. Shockilla nousi kierrokset joka kerralla ja se kävi yllättävän vahvaksi suustaan, eikä paljon kuunnellut istuntaa. 

Makkara, jolla on jalat...

Sarja nostettiin ristikoiksi sekä toisen sivun ravipuomit ristikoksi, jolloin harjoitus meinasi tuoda hien otsalle 6 vuotta hyppäämättä olleelle ihmiselle. Yksittäistä ristikkoa piti lähestyä ravissa ja ristikolta nousi laukka. Tästä suoraan jumppasarjalle, jolle Shock pari kertaa kaahasi ja kuski alkoi tyrkätä - esitettiin hyvää esimerkkiä, miten EI tule ratsastaa. 

Saatiin silti useampi hyvä lähestyminen, sarja tuli sujuvasti ilman puolikkaita ja hyvässä laukassa. Kallelta tuli kiitosta, että homma sujui hyvin varsinkin kun ottaa huomioon kuskin pitkän hyppytauon ja ponikin tuntui kuulemma olevan kiitettävästi hanskassa, Kalle on nimittäin nähnyt Shockin ennenkin. Viimeksi nähdessään sen poni oli kuulemma mallikkaasti hiihtänyt ratsastajan alta ja määrännyt vauhdin, tosin tämä on useampi vuosi sitten tapahtunutta.

Uusi valmennus on jo sovittuna, pitää huomenna anoa työkaverilta vuoron vaihtoa jos päästäisi taas harjoittelemaan hyppyjä kunnolla.

Tähän tultiin kaahaten - ja se näkyy... Anteeksi poni!

Päivän parhaat uutiset: Shock tarvitsee lyhyemmän satulavyön!

Toisiksi parhaat uutiset: Kokemäellä juostaan poniravit 29.7. Arvatkaa, kenellä on vapaa silloin! Siellä olisi Kurrelle kaksi sarjaa, kärrylähtö sekä monte. Luultavasti kaadun kuitenkin enemmän kärrylähdön puoleen, varsinkin jos juostaan Porissa 26. päivä - monte on kuitenkin raskasta siihen tottumattomalle ja tässä tapauksessa paalulta 2.20 Kurren ennätyksen ollessa 2.28, kokeillaan onneamme ennemmin takamatkalta.

Välillä ihan kouluponi

Ja lopussa näytti ihan hyvältäkin jo!

Ihkupihkuponi!

Ihkaensimmäinen montehiitti takana!

Äiti on taas ylpeä lapsestaan. Hain tänään pikatoimituksena Kurren kyytiin heti töistä päästyäni ja dumppasin sen raviradalla yhteen tyhjään karsinaan odottelemaan, kunnes saan neljä hevosta ajettua. Tamara tulikin paikalle kreivin aikaan ja Kurre sai pikkuruisen zilcon selkäänsä ja hetken aikaa mallailtiin sekkiä sopivan mittaiseksi.

Poni saa kyllä kymmenen pistettä tästä päivästä! 2100m hiitti, ihan eka montehiitti ja mukavasti tuo meni. Poni vaikutti alkuun vähän nyreältä, mutta vauhtiin päästyään pisteli reippaasti menemään ja meille jäi molemmille, sekä Tamaralle että minulle, hyvä mieli hiitistä :) Nyt vain tarvittaisi enää se hidas B-montelähtö. Kouvolassa olisi ponikuninkuusraveissa, mutta olen silloin töissä ja Kouvolaan on meiltä matkaa reipas 300 km. Ikävä kyllä kukkaro ei anna myöten tuollaisia matkoja näillä dieselin hinnoilla, vaikka mieli tekisikin lähteä. Jospa joskus kuitenkin päästäisi kokeilemaan!

Huomenna olen itse urheiluvuorossa, Kalle Nykäsen estevalmennus Shockin kanssa. Mia on lupautunut avuksi ja kuvaajaksi, eli jopa kuvamateriaalia tulossa. Tänään totesin kuitenkin olevani sokerista, enkä lähtenyt edes lyhyelle ratsastukselle kaatosateeseen - yhdestä asti tihkusateessa istuneena ei jaksanut enää kiinnostaa. Otetaan siis huomenna hieman pidemmät alkukäynnit ja kunnon taivuttelua ravissa sekä laukkaa reippaasti eteenpäin, jotta saadaan poni notkeaksi ennen valmennusta.

Vihdoin alennuksessa!

Unohdin kameran tallille, jolle ikuistin Kurren pinkkien varusteiden kasan - mutta arvatkaa, mitkä suitset vihdoin tulivat aleen?

Kyllä!

Hööksiltä Gold Medal Artemikset! Entisen 94 euron sijaan 65 euroa!

Tilattu Shockille, toivottavasti jäljellä ollut full-koko ei ole liian iso, suitset sopivat rouvalle muutenkin ja saadaan edustussuitset :)

Kesä ja kärpä... eikun paarmat.

Nyt ne paarmat löysi tiensä meillekin, kun vihdoin elohopea kohosi minulle sopiviin lukemiin. +26 näytti auton mittari tänään, ihanaa <3 Paarmat ovat paljon vähemmän ihania, mutta onneksi niidenkin huippuaika on kuitenkin aika lyhyt. Kaiken lisäksi suomalaiset paarmat näyttävät pikkuruisilta verrattuna italialaisiin, joita hipsin mieluummin karkuun kuin tapoin hevosesta...

Kurre sai tänään vielä nautiskella vapaapäivästä, huomenna Viivi ajaa vetoja selästä käsin. Mennään Shockin kanssa kiriavuksi. 

Shock sai tänään leppoisan maastolenkin kohtuullisen löysin ohjin, kierros ravia ja kierros laukkaa. Poni ei yritä enää ollenkaan hidastella vaan etenee reippaasti itse ja on koko ajan niin hyväntyylinen, että! Lämmin ilma luonnollisesti sai hikihanat auki ja poni pääsikin suihkuun kotona. Onnistuin jopa varjelemaan vastapestyä karvaa heittämällä saman tien päiväheinät nenän eteen ja iltapäivällä ötökkäloimen tuomaan tullut omistaja-Mari sai rapsutella puhdasta ponia. Tuli kiva fiilis, kun kuulemma poni näyttää tosi hyvältä ja tyytyväiseltä. Heitin Shockin ötökkäloimen koneeseen vielä, huomenna saa aamujaloittelun jälkeen suojaa paarmoilta. Ne ikävät paarmat kun pörräävät Shocraasun ympärillä ihan työkseen... Onneksi tarha on sen verran tuulisella paikalla, ettei paarmapilvi ole mitenkään valtava.

Sen verran valmennusstressiä on ilmassa, että mietin ihan tosissani mitä laitetaan itselle ja ponille päälle, jotta soinnutaan yhteen... Glen Gordonin ihananihanat punaiset huopa ja huppu on tilauksessa, mutteivat taida ehtiä tiistaiksi. Joku muukin oli tykästynyt näihin, koska Manussa ei ollut kuin koulumallin huopaa jäljellä.

Eilen tuli myös hööksin aleostokset. Näistä huomenna enemmän :) Paljon pinkkiä tuli ainakin!

Kolmin verroin ylpeänä

Nyt saanee olla ihan vähän rinta rottingilla. Käytiin tänään taas kentällä, tällä kertaa hyppääminen mielessä. Kurre tuli mukaan ja myös Kurre hyppäsi! Ihan ekat hypyt ratsastajan kanssa ja oikein mallikkaasti. Ensialkuun vähän kiemurrellen lähestymiset, mutta parantuen koko ajan. Ihan ravilähestymisillä Kurre hyppäsi, mutta kyllä sai pienestä olla ylpeä.

Shockin kanssa hypättiin turvallisesti laukassa, sekä n. 40cm kavalettia että ehkä 60-70cm korkuista. Korkeudesta en ole ihan satavarma, mutta tässä kohtaa taputin itseäni olalle. Jalat eivät vetäneet makarooneiksi eivätkä kämmenet hikoilleet, eli suurin estepelko taitaa olla takanapäin :)
Ilmeisesti viime viikon kavalettiharjoitukset antoivat pientä pontta Shockillekin, sillä tänään kaikki tuntui helpolta. Kerran omasta mokastani lähdettiin pikkukavaletille pitkältä, pitäisi vaan ratsastaa loppuun asti eikä jättää ponia yksin... Muuten paikat tuli hyvin, pari puolikasta tuli otettua kun otin pidätteen liian myöhään. Isommalle kavaletille tultiin myös hyvin ja Shock tuntui tosi innokkaalta hypäten kevyen oloisesti. Hyvillä mielin ensi viikon valmennukseen!

Matkalla kentälle käytiin marssimassa lammen läpi (Shock meni taas veteen hienosti!) ja kotimatkalla päästettiin Kurre vielä oikomaan jalkojaan. Viivi lyhensi jalustimia ja paineli menemään kunnon jockeyasennossa kaksi vetoa Shockin laukatessa vieressä. Meni Kurre ainakin sitä vauhtia, ettei Shock pysynyt ravilla perässä :) Tamara Skutnabb on tulossa kokeilemaan Kurrea zilcolla montehiitille, jos vain saadaan aikataulut sopimaan.

Kenttäponia mä metsästän...

Asioita, joista olen tällä hetkellä ylpeä Shockissa:

1. Oma moottori on vahvasti käytössä.

2. Se menee veteen. Ei ehkä riemusta kiljuen, mutta se menee.

3. Se on vaan niin lutunen :)

Käytiin eilen pieni tahtojen taisto kentällä, jolla oli peräti yksi vesilätäkkö. Jos kuitenkin halusi ratsastaa suoraa uraa, se vei suoraan sen vesilätäkön läpi. Shock tietenkin löi niin kauhuissaan liinat kiinni ennen lätäkköä, kyttäsi sitä ohi kulkiessaan ja muuten vaan oli apina. Hetkeksi vedettiin esirippu eteen ja keskusteltiin asiasta, lopputuloksena oli alkuverkkalaukkoja pitkin ohjin suoraan vesilätäköstä laukkaava poni. Ilman elettäkään pysähtymisestä, kiertämisestä tai edes kyttäämisestä. Poni ei saanut selkäänsä, muttei saanut myöskään kiertää sitä lätäkköä.

Koska yöllä satoi, se sama lätäkkö oli edelleen paikallaan, sekä yksi pienempi lätäkkö oli ilmestynyt. Isompaa lätäkköä yritettiin ensin kiertää, kunnes mieleen muistui kuinka hienosti rouva kykeni eilen olemaan välittämättä siitä lätäköstä. Mutta mikä parasta - kotimatkalla käytiin metsälammella koittamassa lampeen menoa ja Shock meni ilman sen suurempaa showta sinne veteen! Pysähtyi kerran kun tajusi mihin oltiin tultu, sitten käveli lammikon reunalle ja siitä pieni askel kerrallaan veteen. Aikaa meni yhteensä ehkä minuutti! 

Shock on oikeasti herättänyt allekirjoittaneessa halun alkaa hypätä uudelleen, sekä myös mahdollisesti kokeilla maastoesteitä syksyn aikana vielä jos vain mahdollista. Ihan vain harrasteen helppoja esteitä, ehkä jopa jotain osia tuttarista, mutta vesiesteisiin me ei olla valmiita missään nimessä vielä. Kun ponilta sujuu veteen meno sujuvasti, voidaan alkaa miettiä ehkä sitäkin :)

Tänään kentällä jatkettiin siitä mihin eilen jäätiin, pohkeenväistöä pääasiassa ravissa siis. Kokeiltiin pari kertaa myös laukassa ja kyllä sieltä pari askelta tuli! Otin tänään jo kotoa raipan mukaan ja se ei häirinnyt koko kilometrin kävelymatkalla ollenkaan, mutta kentällä piti alkuun juosta alta pois ja painaa kädelle. Siirryin siis ravista käyntiin ja työskenneltiin käynnissä niin kauan, että poni oli 110% kuulolla ja taipuisa molempiin suuntiin - uusi raviinsiirtyminen oli paljon sulavampi ja poni alkoi tehdä töitä. 

Ihan kiva päivä, huomenna taidetaan hypätä muutamia kavaletteja. Keskiviikon Shock saa vapaaksi kun käydään Kurren kanssa taas uimassa, torstaina on minulla vihdoin vapaa jolloin voitaisi ottaa Shockin kanssa maastolenkki.

Sukellusvene ja koulupossu

Olipa päivä. Olenko koskaan maininnut inhoavani vuorotöitä? No, nyt ainakin. Aamulla availin työpaikalla ovea 5:30, viihdyin töissä 12 asti ja kotona kävin vain vaihtamassa vaatteet. Suunnitelma oli ottaa nokka kohti Yyteriä Kurren kanssa, mutta sitä ennen vääntää koulua Shockin kanssa.

Eka taistelu käytiin kotipihassa lähtiessä. Hansu oli lähdössä hiitille, eikä Shock olisi millään voinut kävellä hevoskopin ohi, josta oli lastaussilta auki. Loppuviimeksi mentiin peruuttaen ohi, jotta päästiin tallustelemaan kentälle. Inhoan lastausongelmaisia hevosia, ihan näin asian vierestä. Shock matkustaa hyvin, mutta sinne koppiin meno on jotain aivan kamalaa. Näköjään myös kopin ohitus - tai edes lähestyminen - ratsastaja selässä on liian vaikeaa.

Kentällä poni oli alkuun todella ärsyttävä. Pohkeeseen reagoitiin kymmenen minuutin viiveellä, taivutukset sentään menivät läpi. Vähän seurattiin draamaa verryttelyn ohessa, kun naapurin hevonen oli ottanut tarhasta ritolat ja sitä metsästettiin aikansa.

Loppuviimeksi pyysin Julilta kuitenkin kouluraippaa lainaan. Olen kerran aikaisemmin koettanut raippaa Shockin kanssa ja silloin lopputuloksena oli alta juokseva poni, joka ei keskittynyt ollenkaan. Tänään ensimmäinen puoli kierrosta oli yritys alta pois, mutta sitten jokin taika tehosi! Allani oli eteenpäinpyrkivä, erinomaisessa peräänannossa polkeva ja ennenkaikkea pohkeen edessä oleva poni! Kaikki pienetkin pohjeavut menivät läpi välittömästi vain sillä, että se raippa oli kädessä. Pari kertaa taisin raippaa käyttää, ensin sen käteen saadessani huomauttaakseni reagointinopeudesta ja pari kertaa laukassa muistuttamaan takapään työskentelystä, sekä vielä lopussa pohkeenväistössä muistuttamaan taas takapäätä. Minulle raippa on aina ollut nimenomaan merkinantoväline, joka huomauttaa hevoselle nopeasti jos ei mitään tapahdu. Tänään raippa palveli nimenomaan tässä tarkoituksessa ja loistavasti palvelikin :) Shock saa siis alkaa totutella raippaan kunnolla.

Tehtiin ihan kunnon treeni ja lopetettiin kuitenkin, kun ponilla oli vielä voimia jäljellä. Kotiin päin tosin käveltiin ensimmäiset 400m niiiiiiiin hitaasti... Kunnes mutkassa tuli traktori vastaan. Shock tosiaan pelkää isoja moottoriajoneuvoja. Onneksi oltiin juuri erään pihatien kohdalla, lainasin törkeästi jonkun pihaa ja väistettiin sinne - ja kiltti traktorisetä hiljensi heti vauhtia, kun näki meidän väistävän. Shock sai isot taputukset, kun vain meinasi poistua paikalta :) Loppumatka kotiin tassuteltiin sentään vähän vauhdikkaammin, mitä siihen asti.

---

Viivin kanssa siirryttiin Kurreurheiluun ja pakattiin poni autoon. Huristeltiin koirarannalle, jossa puettiin ponille suitset ja Viivi näppäränä tyttönä loikkasi selkään ilman apuja... Suunnattiin rannalle, jossa oli hillitön määrä koiria. Poni ja minä veteen, järkyttävän kylmään veteen. Yyterin ranta on ihan superloiva, saatiin taas taaplata pitkälle jotta saatiin poni kunnolla uimaan. Kaksi noin viiden minuutin uintipätkää, välissä puhallusta jalat tukevasti pohjassa. Naurettiin Viivin kanssa sukeltavaa ponia, kitistiin kylmästä vedestä ja naurettiin vähän lisää :) Kauaa ei viihdytty, kotona poni pestiin merivedestä ja päästettiin päiväheinille. Keskiviikkona uudelleen!

---

Koulupossun kanssa on muuten eka valmennus varattu - 10.7. Kalle Nykäsen oppiin hyppäämään. Elokuun lopussa ja syyskuun alussa Porin Ratsastajat järkkää seurakisat koulussa ja esteillä, pitänee käydä nolaamassa itsemme? :)